Seppo Laine oli Henrikin Koulun oppilas vuosina 1978-1981.
Jos sinulla on kysyttävää Sepolta esim. uranvalinnan suhteen ja miten hän päätyi minne päätyikin, niin voit kysellä Laurin kautta. Seppo vastaa kysymyksiin mielellään. Tietenkin tähtitieteeseen liittyviin kysymyksiin myös!
Sepon vastaus kysymykseen "Mitä oikein teet - suomeksi?":
"Olen toissa California Institute of Technologyn (Caltech) kampuksella sijaitsevassa Infrapunatahtitieteen prosessointi- ja analysointikeskuksessa (IPAC). Tarkemmin sanottuna taman keskuksen osana toimivan Spitzer Avaruusinfrapunateleskoopin tiedekeskuksen henkilokuntaan kuuluvana tutkijana.
50% ajastani on tarkoitettu teleskooppia tukeviin tehtaviin, kuten tahtitieteilijoiden teleskooppia ja sen tuottamaa dataa koskevien kysymyksien vastaamiseen, seka teleskoopin ja sen datan dokumenttien kirjoittamiseen. Talla hetkella avustan myos infrapunakameran datan analysointia, jotta data saadaan oikein kalibroitua.
Toinen 50% ajastani on tarkoitettu omien tutkimuksieni tekemiseen, jotka osin liittyvat teleskoopilta saatuun dataan, mutta jotkut projektini kayttavat yksinomaan muilta teleskoopeilta saatua dataa ja/tai tietokonesimulaatioita. Tutkin lahinna lahigalaksien rakennetta, dynamiikka ja yhteensulatumisia tormayksissa.
Olen ollut Caltechissa toissa nyt runsas seitseman vuotta, ja sita ennen toimin tutkijatohtorina Baltimoressa, USA:ssa, Lexingtonissa Kentuckyn osavaltiossa USA:ssa ja Hertfordshiressa Lontoon pohjoispuolella Englannissa.
Tohtorin tutkintoni tein Floridan yliopistossa ja perustutkintoni Turun yliopistossa professori Mauri Valtosen ohjaamana."
Huomaa, että "skandeja" (ä, ö, å) ei tunneta kaikkialla!
Taivaalla nyt:
http://www.ursa.fi/extra/taivaalla/
Odotetaan kirkasta yötä ja tarkkaillaan taivasta. Taivaalla tapahtuu mielenkiintoisia asioita. Kannattaa käyttää hyväkseen tämä pimeä vuodenaika!
Esimerkkinä mielenkiintoisesta havainnosta on pieksämäkeläisen Timo Kantolan ottamat Suomen ensimmäiset valokuvat yläsalamoista. Asiantuntijoiden mukaan Kantolan tallentamat havainnot ovat historiallisia. Kuvat löytyvät osoitteesta
http://www.ursa.fi/ursa/tiedotus/2009/Tiedote9_kuvat/KantolanKuvat.pdf
http://www.avaruus.fi/uutiset.html
TÄHTITIETEEN LUENTO 14.10.2009
Tähtitieteen vuoden tapahtumaan liittyen tähtitieteilijä Elina Lindfors kertoi oppilaille mielenkiintoisen esityksen avulla laajasti avaruudesta.
Esityksessä käsiteltiin mm. ihmisen paikkaa maailmankaikkeudessa. Ihmiskunnan käsitys maailmankaikkeudesta on muuttunut merkittävästi viimeisten satojen vuosien aikana. Vain muutama sata vuotta sitten maapalloa pidettiin maailmankaikkeuden keskipisteenä. Nykyisin tiedetään, että maapallo eräänä aurinkokunnan planeettana kuuluu Linnunratajärjestelmään, jossa maapallo on pieni osa. Maapallon ja auringon syntyvaiheet, auringon tämän hetkinen tila sekä lopullinen kohtalo tulivat esityksen aikana selvitettyä. Lohtuna voidaan todeta: Aurinko loistaa vielä toiset noin 5 miljardia vuotta vakaasti. Avaruuden tutkimusmenetelmät käsiteltiin esityksessä hyvin kattavasti.
Valosaasteen merkitys todettiin. Vielä meillä on mahdollisuus nähdä linnunrata. Tulevaisuudessa valosaaste saattaa hävittää tämän mahdollisuuden. Esityksen lopuksi kehotettiinkin sammuttamaan valot ja katselemaan yötaivasta.
Teksti: TM
Kuvat: MR
PÄIVÄNAVAUS 09.02.2009
Ihmisellä on ollut vuosituhansia taipumus haaveilla jostain saavuttamattomalta tuntuvasta asenteesta kuten lentämisestä tai kyvystä nähdä kauas. Osa näistä haaveista on tullut todeksi, osa tuntuu jäävän ikuisiksi haaveiksi. Lentokone vapautti ihmisen maanpinnan kahleista. Kaukoputki aloitti katsomisen aikakauden. Televisio ja internet mahdollistivat reaaliaikaisen näköyhteyden vaikka maapallon toiselle puolelle.
Yhteistä näille kaikille toteutuneille haaveille on se, että ne pohjaavat fysikaalisiin faktoihin ja tieteen kehitykseen. Tulevaisuuteen sen sijaan pyritään yhä katsomaan samoin metodein kuin jo tuhansia vuosia sitten; tähtiin tähyämällä. Tuloksetkin ovat pysyneet samalla vakaalla tasolla.
Yhdistyneet kansakunnat on julistanut vuoden 2009 Tähtitieteen vuodeksi Galileo Galilein kunniaksi. Hän keksi vuonna 1609 ensimmäisenä suunnata uuden keksinnön – kaukoputken – taivaalle. Sitä ennen kaukoputkella oli yritetty tähystellä lähinnä vain horisontista ilmestyviä merirosvolaivoja. Taivaalla näkyikin jotain sellaista, mikä oli yhtenä alkusysäyksenä koko maailmankuvan muuttumiselle. Ne olivat Jupiterin kuut, jotka ovat paljain silmin näkymättömiä, mutta jo vaatimatonkin kiikari tuo ne selvästi esille. Kuiden kierrosta Jupiterin ympärillä Galilei päätteli, että maapallo ei voi olla Universumin keskus. Havainto oli totta. Kaikki eivät kuitenkaan kestäneet totuutta ja siksi Galilei sai kotiarestia ja muitakin ikävyyksiä. ”Se pyörii sittenkin” totesi Galilei vapautuessaan kotiarestista.
Toinen vuoden 2009 valintakriteeri tähtitieteen vuodeksi on, koska tällöin tulee kuluneeksi 400 vuotta, kun Johannes Kepler julkaisi kaksi ensimmäistä planeettaliikkeen lakiaan.
Kansainvälisen tähtitieteen vuoden päätavoitteita ovat tuoda maailmankaikkeus ihmisen luo, vahvistaa suuren luonnon ymmärrystä sekä osoittaa, kuinka kiinnostavaa on luonnontutkijan työ.
Keskeisiä tavoitteita on myös rohkaista ja helpottaa tyttöjen ja naisten etenemistä tieteessä sekä edistää kehitysmaiden edellytyksiä perustutkimukseen. Yksi keskeisimmistä päämääristä on edistää yleistä ymmärrystä, että maa on planeetta, ihmiskunnanavaruusalus, jonka säilyminen elinkelpoisena on ratkaisevasti meidän kaikkien vastuulla. Ihmiskunnan luonnon ja kulttuurin perintöön kuuluu myös mahdollisuus kokea pimeä yötaivas koko mahtavuudessaan.
Tänään 9.2.2009 on kuunpimennys. Pimennys alkaa 14.37. Pimennys on syvimmillään klo 16.38 ja päättyy klo 18.39. Pimennyksen loppuhetket ovat Suomessa nähtävissä. Tästä voit aloittaa oman tähtitieteen vuoden tapahtumien seuraamisen. Radio ja televisio kertovat avaruudesta pitkin vuotta sekä lehdissä ilmestyy artikkeleita. Keväällä on Turussa näyttely Maasta maailmankaikkeuteen. Tänä vuonna tietoa on paljon saatavilla.
TM
Tähtitieteen linkkejä:
