| NOUSIAISTEN LUKIO | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Nousiaisten lukion opetussuunnitelma
SISÄLLYSLUETTELO
1. Opetus- ja kasvatustyön päämäärä 1. Opetus- ja kasvatustyön päämäärä 1.1. Nousiaisten lukion tehtävä Nousiaisten lukio on toisen asteen oppilaitos, jonka opetustyö pohjautuu perusopetuksen oppimäärään. Koulu toteuttaa opetus- ja kasvatustyössään lukioiden yleissivistävää tehtävää perehdyttämällä oppilaat kulttuurin keskeisiin sisältöihin. Nousiaisten lukion tehtävä on antaa oppilailleen hyvä yleissivistys jatko-opintoja ja työelämää varten. Samalla koulu toteuttaa omalta osaltaan koulutuksen järjestäjäkunnan Nousiaisten sivistyspoliittista toiminta-ajatusta ”ylläpitää tasokkaita opetus- ja sivistyspalveluita”. Koulun opetussuunnitelman mukaisesti oppilaat tutustuvat lukion oppiaineiden parissa kansalliseen ja kansainväliseen kulttuuriin, tieteen ja taiteenalojen sisältöön, peruskäsitteisiin sekä käytännön sovelluksiin. Lukio-opetuksen tavoitteena on herättää oppilaissa aito tiedonhalu. Lukiolaisen tulisi oppia myös ymmärtämään, että tieto on muuttuvaa ja täydentyvää. Tiedon hankinta on jatkuva prosessi. Siksi lukiolaisen kannattaa kehittää itselleen viimeistään tässä koulutuksensa vaiheessa tehokkaiden opiskeluvalmiuksien lisäksi myönteinen asenne elinikäisen opiskeluun. Koulun tehtävä on opettaa valitsemaan tiedon tulvasta olennainen, käsittelemään tietoa kriittisesti ja soveltamaan sitä omassa elämässään. Lukion tulee antaa riittävät valmiudet lukion oppimäärään perustuviin jatko-opintoihin. Lukion oppimäärään voi sisältyä myös ammatillisia opintoja ja muita lukion tehtävään soveltuvia opintoja. Nousiaisten lukio pyrkii yhteistyössä lähiseudun oppilaitosten ja opistojen kanssa sisällyttämään lukiolaisten opinto-ohjelmaan myös sellaisia kursseja, joita koulu itse ei voi tarjota. Vastaavasti Nousiaisten lukio on valmis tarjoamaan muiden oppilaitosten opiskelijoille opetuspalvelujaan. Nousiaisten lukion arvoperusta muodostuu valtakunnallisista opetussuunnitelmallisista lähtökohdista. Koulun keskeisiä arvoja ovat vapaus, yksilöllisyys, rehellisyys, oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus ja yhteisöllisyys. Pitkäjänteiseen työntekoon oppiminen on lukion keskeinen tavoite. Nousiaisten lukio korostaa kestävän kehityksen periaatteita ja antaa valmiuksia kohdata muuttuvan maailman haasteet. Nousiaisten lukiossa oppimiskäsitys perustuu opetussuunnitelman perusteissa kuvattuun käsitykseen, jonka mukaan oppiminen on seurausta opiskelijan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän vuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden, opettajan ja ympäristön kanssa ja aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee vastaanottamaansa informaatiota. Vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, se mitä opitaan, riippuu yksilön aikaisemmasta tiedosta ja hänen käyttämistään strategioista. Oppiminen on sidoksissa siihen toimintaan, tilanteeseen ja kulttuuriin, jossa se tapahtuu. Yhdessä tilanteessa opittu tieto tai taito ei automaattisesti siirry käytettäväksi toisenlaisissa tilanteissa. 2.2 Opiskeluympäristö ja -menetelmät Opiskelijan omaa aktiivista tiedonrakentamisprosessia korostavasta oppimiskäsityksestä seuraa, että lukion on luotava sellaisia opiskeluympäristöjä, joissa opiskelijat voivat asettaa omia tavoitteitaan ja oppia työskentelemään itsenäisesti ja yhteistoiminnallisesti erilaisissa ryhmissä ja verkostoissa. Nousiaisten lukio antaa opiskelijoille tilaisuuksia kokeilla ja löytää omalle oppimistyylilleen sopivia työskentelymuotoja. Opiskelijoita ohjataan tiedostamaan, arvioimaan ja tarvittaessa korjaamaan omaa työskentelytapaansa. Opetuksessa otetaan huomioon, että opiskelijoiden kyky opiskella itsenäisesti vaihtelee ja että he tarvitsevat eri tavoin opettajaa opiskelunsa ohjaajana. Opiskelijoiden yksilöllisyyden ja erilaisuuden vuoksi opetus- ja opiskelumuodot ovat monipuolisia. Opiskelijoille annetaan välineitä tiedon hankkimiseen ja tuottamiseen sekä tiedon luotettavuuden arviointiin ohjaamalla heitä soveltamaan kullekin tiedon- ja taidonalalle luonteenomaisia tiedon- ja taidon hankkimis- ja tuottamistapoja. Opiskelijoita ohjataan käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa sekä kirjastojen tarjoamia palveluja. Opiskelutilanteita suunnitellaan siten, että opiskelija pystyy soveltamaan oppimaansa myös opiskelutilanteiden ulkopuolella. Osa opiskelusta voidaan järjestää etäopiskeluna, itsenäisenä opiskeluna ja vieraskielisenä. Mahdollisuuksien mukaan pyritään järjestämään myös koulun ulkopuolista opetusta kuten kieliryhmien ulkomaanmatkoja, tutustumiskäyntejä, työkurssien osia yhteistyössä yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten kanssa, teatterikäyntejä jne. Toimintakulttuuri on käytännön tulkinta lukion opetus- ja kasvatustehtävästä. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki lukion viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuri tulee esiin yksilö-, ryhmä- ja yhteisötasolla. Nousiaisten lukiossa korostetaan opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti yhteisön jäsenten vastuuta. Koulu on avoin yhteistyölle ja vuorovaikutukselle yhteiskunnan kanssa sekä maailmassa tapahtuville muutoksille. Opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua työyhteisönsä kehittämiseen muun muassa oppilaskuntatoiminnan kautta. Opetussuunnitelma määrittelee tavoiteltavan toimintakulttuurin. Tavoitteena on, että lukion kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Myös aihekokonaisuudet konkretisoituvat lukion toimintakulttuurissa. Tavoitellun ja toteutuneen toimintakulttuurin yhtäpitävyyden arviointi on perusedellytys lukion jatkuvalle kehittämiselle. Lukio-opinnot muodostuvat valtioneuvoston antaman asetuksen mukaisesti pakollisista, syventävistä ja soveltavista kursseista. Syventävät kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia, oppiaineen pakollisiin kursseihin liittyviä kursseja, joita opiskelijan on valittava opinto-ohjelmaansa vähintään kymmenen. Oppiaineiden pakollisten ja valtakunnallisesti määriteltyjen syventävien kurssien keskeiset tavoitteet ja sisällöt on määritelty luvussa 5. Valtioneuvoston asetuksessa lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta (955/2002) määrätyn syventävien kurssien vähimmäismäärän lisäksi lukiossa voi olla koulukohtaisia, lukion opetussuunnitelmassa määriteltäviä syventäviä kursseja. Soveltavat kurssit ovat eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista, menetelmäkursseja taikka saman tai muun koulutuksen järjestäjän järjestämiä ammatillisia opintoja tai lukion tehtävään soveltuvia muita opintoja. Soveltaviin kursseihin voivat kuulua myös taito- ja taideaineissa suoritettaviin lukiodiplomeihin kuuluvat kurssit. Lukiodiplomit suoritetaan Opetushallituksen ohjeiden mukaan.
3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 3.1. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö Nousiaisten lukio tekee yhteistyötä opiskelijoiden huoltajien kanssa tukeakseen opiskelun edellytyksiä sekä opiskelijan terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Lähtökohtana yhteistyölle on aikuistuvan nuoren ja täysi-ikäisen opiskelijan itsenäisyyden ja oman vastuullisuuden huomioon ottaminen sekä huolenpito tukea tarvitsevasta oppilaasta. Kullekin ikäluokalle järjestetään kerran vuodessa vanhempainilta ja tarvittaessa sovitaan henkilökohtaisia tapaamisia huoltajien kanssa. Näin opiskelijoiden huoltajilla on tilaisuus keskustella koulun rehtorin, ryhmänohjaajan ja opettajien kanssa koulun opetuksesta ja tavoitteista. Ohjaustoiminta muodostaa lukion toiminnassa kokonaisuuden, jonka tarkoituksena on tukea opiskelijaa lukio-opintojen eri vaiheissa sekä kehittää hänen valmiuksiaan tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja. Lukion opinto-ohjausta järjestetään kurssimuotoisena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena. Ohjauksen tehtävänä on edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa ja opiskelijoiden hyvinvointia sekä ehkäistä syrjäytymistä. Lukion ohjaustoimintaan osallistuvat rehtori, opinto-ohjaaja, aineenopettajat sekä tarvittaessa muu oppilashuoltohenkilöstö. Opinto-ohjaajalla on päävastuu opinto-ohjauksen käytännön järjestämisestä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Hän ohjaa opiskelijaa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatimisessa sekä ylioppilastutkinnon suorittamisen ja kurssivalintojen yhteensovittamisessa. Opinto-ohjaajan vastuulla ovat myös jatko-opintoihin ja ammatinvalintaan liittyvät kysymykset. Hän järjestää jatko-opintoihin liittyvät tiedotus- ja esittelytilaisuudet, toimii yhdyshenkilönä muiden oppilaitosten opinto-ohjaajiin sekä laittaa esille opiskelumahdollisuuksista kertovat tiedotteet ja esitteet. Yhteistoiminta muiden oppilaitosten ja työelämän kanssa kuuluvat myös opinto-ohjaajan toimenkuvaan. Opettajan tehtävänä on ohjata opiskelijaa opettamansa oppiaineen opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimisen taitoja ja valmiuksia. Hän ohjaa ja seuraa opiskelijan itsenäistä opiskelua. Aineenopettaja toimii oman aineensa opinto-ohjaajana siten, että hän ohjaa opiskelijaa tarvittaessa sekä kurssivalinnoissa että ylioppilaskirjoituksiin liittyvissä kysymyksissä ja jatko-opintomahdollisuuksissa. Ryhmänohjaajan tehtävänä on pyrkiä luomaan myönteinen kasvatus- ja työskentelyilmapiiri sekä yhteishenki ryhmäänsä ja liittämään ryhmänsä kiinteästi kouluyhteisöön. Ryhmänohjaaja seuraa ryhmänsä opiskelijoiden opintoja sekä valvoo opiskelijoiden säännöllistä opiskelua ja läsnäoloa. Ryhmänohjaaja myöntää tarvittaessa luvan opiskelijalle korkeintaan kolmen päivän poissaoloon. Lisäksi hän antaa ohjauksessaan olevista opiskelijoista tarvittavat tiedot rehtorille. Rehtori luo ohjauksen toimintamahdollisuudet sekä tukee ohjauksen suunnittelua ja yhteistyötä lukion ulkopuolisten tahojen kanssa. Rehtori tiedottaa lukio-opintoihin ja ylioppilastutkintoon liittyvistä määräyksistä opiskelijoille ja heidän huoltajilleen. Hän kutsuu kokoon oppilashuoltoryhmän tarvittaessa. Opiskelijaa ohjataan suunnittelemaan oma henkilökohtainen opiskelusuunnitelmansa ja seuraamaan sen toteutumista. Opiskelija saa opinto-ohjausta opiskelun tueksi ja valintojen tekemiseksi siten, että hän pystyy suunnittelemaan lukio-opintojensa sisällön ja rakenteen omien voimavarojensa mukaisesti. Lukio-opiskelusta ja lukio-opintoihin hakeutumisesta tiedotetaan perusopetuksen päättövaiheessa oleville oppilaille ja heidän huoltajilleen vanhempainilloissa ja lukion esittelyillassa. Tutor-oppilaat käyvät kertomassa lukio-opiskelusta opiskelijan näkökulmasta yhdeksänsien luokkien opinnonohjaustunneilla syyslukukauden alussa. Lukion opinto-ohjaaja pitää opinnonohjaustunnin kurssivalinnoista ja hakukortin täyttämisestä lukio-opintoja suunnitteleville yhdeksäsluokkalaisille toisen asteen yhteisvalinnan alkaessa. Tietoa lukio-opiskelusta Nousiaisten lukiossa saa myös lukion kotisivuilta ja valintaoppaasta. Lukio-opintonsa aloittavat opiskelijat perehdytetään oppilaitoksen toimintaan sekä lukio-opiskelun ohjeisiin ja menettelytapoihin ensimmäisen jakson opinnonohjaustunneilla ja ryhmänohjaustuokioilla. Ohjaushenkilöstön apuna toimivat lukion vanhemmat opiskelijat eli tutorit Opiskelijoiden yhteisöllisyyttä kehitetään ja ylläpidetään lukio-opintojen aikana. Tätä tukevat aktiivinen tutor- ja oppilaskuntatoiminta. Opiskelijoiden opiskelun ja hyvinvoinnin seuraamisesta ja tukemisesta huolehditaan yhteistyössä kotien kanssa. Opiskelijoiden opinto-ohjelmat tarkistetaan säännöllisesti sekä heidän opintojensa etenemistä seurataan kunkin jakson lopussa pidettävässä jakson palautekeskustelussa, johon osallistuu koko opettajakunta. Nousiaisten lukion keskeisimmät yhteistyökumppanit ovat Nousiaisten Henrikin koulun ja Maskun Hemmingin koulun perusopetuksen luokat 7-9, lähiseudun muut lukiot ja toisen asteen oppilaitokset. Lukio tekee yhteistyötä Turun korkeakoulujen ja ammattikorkeakoulun kanssa eri aineiden opetuksen yhteydessä ja erityisesti jatko-opintoihin liittyvissä asioissa. Työelämään tutustuminen ja ammatinvalinnan ohjaus perehdyttävät opiskelijan yrittäjyyteen. Yhteydet paikallisiin yrityksiin ja yrittäjiin tukevat tätä toimintaa. Opiskelijahuolto on opiskelijoiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Tavoitteena on luoda turvallinen ja terve opiskelu- ja työympäristö sekä ehkäistä syrjäytymistä. Opiskelijahuolto on opiskeluympäristön hyvinvoinnin edistämistä, oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista puuttumista sekä opiskelijoiden osallisuuden tukemista. Vastuu opiskelijahuollosta kuuluu osaltaan kaikille opiskeluyhteisössä työskenteleville. Opiskelijahuoltoa koordinoi ja kehittää moniammatillinen opiskelijahuoltoryhmä, johon kuuluu pääsääntöisesti lukion rehtori, terveydenhoitaja, opinto-ohjaaja, opettajajäsen ja tarvittaessa ryhmänohjaaja tai joku muu, jota käsiteltävä asia läheisesti koskee. Ryhmä kokoontuu kunkin jakson oppilasarvioinnin valmistuttua ja lisäksi tarpeen mukaan. Ryhmän kokoonpanosta päätetään syyslukukauden suunnittelupäivän opettajankokouksessa. Opiskelijahuoltoryhmä seuraa opiskelijoiden ja ryhmien edistymistä sekä pyrkii tekemään ennaltaehkäisevää työtä. Tarvittaessa sovitaan tukea tarvitsevan opiskelijan tukitoimista ja seurannasta. Työryhmä tekee yhteistyötä huoltajien sekä opettajien kanssa ja tarvittaessa sosiaali-, terveys ja nuorisotoimen palveluyksiköiden sekä lähipoliisin kanssa. Opiskelijahuollosta tiedotetaan vanhempainilloissa ja opiskelijoiden mukana koteihin jaettavassa syystiedotteessa. Lukiolaisten käytössä on kouluterveydenhoitajan palvelut pääsääntöisesti neljänä arkipäivänä viikossa. Jokaisella opiskelijalla on yksi terveystarkastus lukioaikana. Erityisruokavaliota noudattavien opiskelijoiden on sovittava ruokailunsa kouluterveydenhoitajan kautta. Kouluterveydenhuoltoon kuuluu oppilaan terveydenhoito ja ensiapu koulutapaturmissa, ei sairaanhoito. Kouluterveydenhuoltoon kuuluu myös pitkäaikaissairaiden oppilaiden (astma, diabetes, epilepsia ym) hoidon seuranta ja tukeminen. Pitkäaikaissairauksista tiedottaminen terveydenhoitajalle on tärkeää. Kouluterveydenhoitajalta opiskelija saa tarvittaessa todistuksen sairauden sattuessa poissaolojen selvittämistä varten. Terveydenhoitaja varaa opiskelijalle tarvittaessa ajan lääkäriin tai fysioterapiaan sekä sopii tapaamisen psykologin tai sosiaalityöntekijän kanssa. Maksuttomat silmälääkäripalvelut kuuluvat myös lukion opiskelijoille. Oppilaan sairaanhoito tapahtuu vanhempien toimesta, vanhempien valitsemassa paikassa ja vanhempien kustantamana. Opiskelijoiden hampaat hoidetaan kotikunnan hammashoitolassa. Jokaisella opiskelijalla on oma henkilökohtainen hammashoitosuunnitelma. 3.3.2. Turvallisuuden ja terveyden edistäminen Nousiaisten lukiolla on järjestyssäännöt, jotka käsittelevät kouluyhteisön turvallisuutta, viihtyisyyttä, käyttäytymistä, koulun omaisuuden käsittelyä, liikkumista koulurakennuksessa ja koulun alueella sekä muita järjestelyjä. Järjestyssääntöjä käydään läpi ryhmänohjaajan tuokioissa sekä tarpeen vaatiessa muissakin tilanteissa. (Liite 1). Kouluun on laadittu kriisisuunnitelma ja perustettu kriisiryhmä kouluyhteisöä koskettavia kriisitilanteita varten. Kriisiryhmään voi ottaa yhteyttä kaikissa kriisin vaiheissa. Koko kouluyhteisöä järkyttäviä tapahtumia voivat olla mm. kuolemantapaukset, vakava sairastuminen, onnettomuus tai väkivalta. Opiskelija voi myös tarvita koulun tukea selviytyäkseen perheenjäsenen kuolemasta tai vakavasta sairastumisesta. Kriisityöstä tiedotetaan opiskelijoille ja huoltajille syystiedotteessa. Nousiaisten lukiossa seurataan opiskelijoiden poissaoloja opettajien, ryhmänohjaajien ja opiskelijahuoltoryhmän yhteistyönä. Poissaoloihin puututaan, koska ne haittaavat opintoja ja lisäävät syrjäytymisvaaraa. Mahdolliseen kiusaamiseen, häirintään tai muuhun keskinäisiä suhteita vahingoittavaan toimintaan puututaan ensisijaisesti keskustellen, mutta tarvittaessa myös lukiolainsäädännön mukaisen rangaistusmenettelyn avulla Erityisen tuen tarkoituksena on auttaa ja tukea opiskelijaa siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa lukio-opintonsa. Erityistä tukea tarvitsevat sellaiset opiskelijat, jotka ovat tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan tai joiden opiskelun edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat opiskelijat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Opiskelijalla voi olla erityisen tuen tarve myös mielenterveyteen, sosiaaliseen sopeutumattomuuteen tai elämäntilanteeseen liittyvien ongelmien vuoksi. Tukimuodoista neuvotellaan opiskelijahuoltoryhmässä ja niistä sovitaan yhdessä opiskelijan, huoltajien ja opettajien kanssa. Tavoitteena on pyrkiä löytämään ratkaisuja ja tukitoimia opiskelu- ja etenemismahdollisuuksien parantamiseksi ja koulusta pois jääneiden opiskelijoiden integroimiseksi takaisin opiskeluun ja kouluyhteisöön. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opiskelu voidaan lukiolain (629/1998) 13 §:n (muutettu lailla 478/2003) mukaan järjestää osittain toisin kuin lukiolaissa ja -asetuksessa ja lukion opetussuunnitelmassa määrätään. Jos opiskelija vapautetaan jonkin oppiaineen opiskelusta, hänen tulee valita sen tilalle muita opintoja niin, että säädetty kurssien vähimmäismäärä täyttyy. Lukiolain 13 §:ssä tarkoitetut oppimistilanteet ja kokeet järjestetään tarvittaessa siten, että opiskelijan yksilölliset tarpeet otetaan huomioon esimerkiksi pidentämällä koeaikaa, järjestämällä erillinen koetila ja tarvittavat apuvälineet. Opiskelijalle voidaan laatia suunnitelma, johon kirjataan, miten yksilölliset tukitoimenpiteet toteutetaan hänen erityistarpeidensa mukaan. Erityisopetusta kohdennetaan niille opiskelijoille, joilla on todettu erityisiä oppimisvaikeuksia. Jos opiskelijan oppimisvaikeudet tulevat ilmi vasta lukiossa, opettajat aloittavat tukitoimien suunnittelun ja toteuttamisen erityisopettajan tuella Lukioasetuksen 36§:n mukaan opinnoissaan tilapäisesti jälkeenjääneelle tai muusta syystä sitä tarvitsevalle lukion opiskelijalle voidaan opiskelijan suostumuksella antaa tukiopetusta. Tukiopetuksen tarkoituksena on auttaa koulun toimenpitein opiskelijaa, jolla on vaikeuksia edetä opinnoissaan. Syy vaikeuksiin voi olla tilapäinen, esimerkiksi sairaudesta johtuvan poissaolon aiheuttama tai vähitellen pitkän ajan kuluessa kehittynyt jälkeenjääneisyys jossakin oppiaineessa. Opiskelijalla on mahdollisuus saada tukiopetusta joko työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta tekee ensisijaisesti opettaja. 3.5. Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Kieli- ja kulttuuriryhmillä tarkoitetaan tässä ensisijaisesti maahanmuuttajataustaisten ja muiden vieraskielisten opiskelijoiden opetusta Vieraskieliset opiskelijat opiskelevat oppiainetta äidinkieli ja kirjallisuus joko suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan tai suomi äidinkielenä -oppimäärän mukaan. Muita kieliä voidaan käyttää suomen kielen lisäksi apukielenä. Maahanmuuttajien ja muiden vieraskielisten opetuksessa ja opiskelussa noudatetaan opetussuunnitelmaa huomioiden opiskelijoiden taustat ja lähtökohdat kuten suomen kielen taito, äidinkieli ja kulttuuri, maassaoloaika ja aikaisempi koulunkäynti. Opetus ja opiskelu tukevat opiskelijan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että opiskelijan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Ohjauksella ja huoltajien kanssa tehtävällä yhteistyöllä on keskeinen merkitys Maahanmuuttaja tai vieraskielinen opiskelijaa voidaan ohjata koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta opiskelemaan suomea toisena kielenä, mikäli hänen suomen kielen taitonsa ei arvioida olevan äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Suomi toisena kielenä tai mahdollisen oman äidinkielen opiskelu tapahtuu oman oppilaitoksen ulkopuolella. Suomen kielen ja opiskelijan äidinkielen opetuksen ohella maahanmuuttajille ja muille vieraskielisille opiskelijoille annetaan muuta tarvittavaa tukea niin, että he selviytyvät lukio-opinnoistaan edellytyksiään vastaavalla tavalla. Maahanmuuttajia ja muita vieraskielisiä opiskelijoita informoidaan jo lukio-opintojen alussa heidän opiskelumahdollisuuksistaan, tukijärjestelyistä sekä heidän oikeuksistaan ylioppilastutkinnossa. 4. Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 4.1 Opetuksen yleiset tavoitteet Nousiaisten lukion opetus järjestetään valtioneuvoston asetuksessa (955/2002) määriteltyjen yleisten tavoitteiden mukaan. Opiskelijalla on mahdollisuus laaja-alaisen yleissivistyksen hankkimiseen. Opiskelija saa olennaista eri tieteen- ja taiteenalojen tuottamaa tietoa luonnosta, ihmisistä, yhteiskunnasta ja kulttuureista. Opiskelijassa vahvistetaan tarvetta ja halua elinikäiseen opiskeluun. Hänen taitojaan tiedon hankkimiseksi ja käsittelemiseksi sekä ongelmien ratkaisemiseksi painotetaan kaikissa opinnoissa. Opiskelijoita rohkaistaan oma-aloitteisuuteen sekä tieto- ja viestintätekniikan monipuoliseen käyttöön. Opiskelussa korostetaan yhteistyötaitoja sekä kykyä toimia ryhmissä ja verkostoissa. Yhteistyössä tarvittavina taitoina ja valmiuksina opiskelija saa itsensä ilmaisemisen taitoja, myös toisella kotimaisella kielellä ja vierailla kielillä Opiskelija oppii ottamaan muut huomioon ja oppii tarvittaessa muuttamaan omia käsityksiään ja omaa toimintaansa. Lukiossamme yhteistyö, vuorovaikutus ja viestintätaitoja kehitetään yhteisöllisten opiskelun erilaisten muotojen avulla. Opiskelijan tietoisuutta ihmisten toiminnan vaikutuksesta maailman tilaan kehitetään eri oppiaineiden opetuksessa. Opiskelija oppii tunnistamaan ja käsittelemään yksilöllisiä ja yhteisöllisiä eettisiä kysymyksiä. Näiden pohjalta opiskelijalle tarjoutuu mahdollisuus valintojen ja niiden seurausten pohdintaan, vastuuntunnon kasvamiseen ja halu ja kyky toimia demokraattisessa yhteiskunnassa ja maailmassa. Opetus lujittaa opiskelijan itsetuntoa ja auttaa häntä tunnistamaan persoonallisen erityislaatunsa. Opiskelijaa rohkaistaan ilmaisemaan eri tavoin omia havaintojaan, tulkintojaan ja esteettisiä näkemyksiään. Lukio-opetus kannustaa opiskelijoita taiteelliseen toimintaan, taide- ja kulttuurielämään osallistumiseen sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävään elämäntapaan. Lukio-opetus antaa opiskelijalle valmiuksia suunnitella omaa tulevaisuuttaan, jatkokoulutustaan ja tulevaa ammattiaan. Opiskelijaa perehdytetään työ- ja elinkeinoelämään sekä yrittäjyyteen. Tavoitteena on, että lukion päätyttyä opiskelija pystyy kohtaamaan joustavasti muuttuvan maailman haasteet, tuntee vaikuttamisen keinoja ja hänellä on halua ja rohkeutta toimia. Hän saa edellytykset monipuoliseen ja täysipainoiseen elämään ihmisenä olemisen eri rooleissa Opetussuunnitelman perusteiden mukaiset aihekokonaisuudet ovat 1. aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys 2. hyvinvointi ja turvallisuus 3. kestävä kehitys 4. kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus 5. teknologia ja yhteiskunta 6. viestintä- ja mediaosaaminen. Kaikkia aihekokonaisuuksia yhdistävinä tavoitteina on, että opiskelija osaa · havainnoida ja analysoida nykyajan ilmiöitä ja toimintaympäristöjä · esittää perusteltuja käsityksiä tavoiteltavasta tulevaisuudesta · arvioida omaa elämäntapaansa ja vallitsevia suuntauksia tulevaisuusnäkökulmasta sekä · tehdä valintoja ja toimia tavoiteltavana pitämänsä tulevaisuuden puolesta. Aihekokonaisuudet otetaan huomioon kaikkien oppiaineiden opetuksessa oppiaineeseen luontuvalla tavalla sekä lukion toimintakulttuurissa. Aihekokonaisuuksien pääasiat sisältyvät perusteiden ainekohtaisiin osiin. Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden tavoitteena on kasvattaa opiskelijoita osallistuviksi, vastuuta kantaviksi ja kriittisiksi kansalaisiksi. Se merkitsee osallistumista ja vaikuttamista yhteiskunnan eri alueilla poliittiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen toimintaan sekä kulttuurielämään. Osallistumisen tasot ovat paikallinen, valtakunnallinen, eurooppalainen sekä globaali. Tavoitteena on, että opiskelija · syventää demokraattisen yhteiskunnan toimintaperiaatteiden ja ihmisoikeuksien tuntemustaan · osaa muodostaa oman perustellun mielipiteensä ja keskustella siitä kunnioittaen muiden mielipiteitä · tuntee yhteiskunnan erilaisia osallistumisjärjestelmiä sekä niiden toimintatapoja · haluaa osallistua lähiyhteisön, kotikunnan, yhteiskunnan ja elinympäristön yhteisen hyvän luomiseen yksilönä ja ryhmässä sekä vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon · omaksuu aloitteellisuuden ja yritteliäisyyden toimintatavakseen · tuntee yrittäjyyden eri muotoja, mahdollisuuksia ja toimintaperiaatteita · ymmärtää työn merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle · tuntee kuluttajan vaikuttamiskeinot ja osaa käyttää niitä. Aihekokonaisuuden toteuttamisen pääpainon tulee olla käytännön harjoittelussa sekä omakohtaisten osallistumis- ja vaikuttamiskokemusten luomisessa. Lukion monipuolinen yleissivistävä kurssitarjonta opettaa osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja perustelemaan mielipiteensä. Koulun oppilaskunnan kautta opiskelijat voivat osallistua koulun toimintaan. Opiskelija voi vaikuttaa opinto-ohjelmaansa lukio-opintojen alussa ja päivittää sitä tarvittaessa. Työelämään tutustumiskurssilla opiskelijaa kannustetaan tutustumaan yrittäjyyden eri muotoihin ja toimintakulttuureihin. Kaikessa koulutyössä korostetaan yrittäjyyden merkitystä. Lukiolainen osallistuu vuosittaiseen taksvärkkiin, jolloin hän tutustuu esimerkiksi eri vapaaehtoisjärjestöjen toimintaan. Hyvinvointi ja turvallisuus Lukioyhteisössä tulee luoda edellytyksiä osallisuuden, keskinäisen tuen ja oikeudenmukaisuuden kokemiselle. Nämä ovat tärkeitä elämänilon, mielenterveyden ja jaksamisen lähteitä. Hyvinvointi ja turvallisuus -aihekokonaisuuden tarkoituksena on, että opiskelija ymmärtää oman ja yhteisönsä hyvinvoinnin perusedellytykset. Aihekokonaisuus kannustaa toimimaan hyvinvoinnin ja turvallisuuden puolesta perheessä, lähiyhteisöissä ja yhteiskunnan jäsenenä. Se vakiinnuttaa hyvinvointia ja turvallisuutta ylläpitävää arkiosaamista, jota jokainen tarvitsee kaikissa elämänvaiheissa ja erityisesti elämän kriisitilanteissa. Tavoitteena on, että opiskelija · osaa ilmaista tunteita ja näkemyksiä vuorovaikutustilanteissa yhteisödynamiikkaa kehittävällä tavalla sekä käsitellä myös pettymyksiä, ristiriitaisia kokemuksia ja konflikteja väkivallattomasti · rohkaistuu ottamaan yksilöllistä vastuuta opiskeluyhteisön jäsenten hyvinvoinnista ja yhteisöllisyydestä sekä ottamaan itse vastaan yhteisön tukea · osaa arvioida, mitkä yhteisölliset ja yhteiskunnalliset toimintatavat tai rakenteelliset tekijät edistävät hyvinvointia ja turvallisuutta ja mitkä voivat ne vaarantaa · toimii niin, että hän vaikuttaa myönteisesti opiskeluyhteisönsä hyvinvointiin ja turvallisuuteen · tunnistaa vakavat ongelmat sekä osaa niiden ilmaantuessa hakea apua ja käyttää hyvinvointipalveluita tai ryhtyä muihin tarkoituksenmukaisiin toimiin myös poikkeustilanteissa · osaa kohdata muutoksia ja epävarmuutta sekä rakentaa pohjaa uusille mahdollisuuksille. Kodin ja koulun yhteistyö sekä oppilashuoltotyöryhmät pyrkivät tukemaan opiskelijan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Koulussa on kriisisuunnitelma sekä muita suunnitelmia ja harjoituksia hätätilanteiden varalta. Lisäksi tietyissä aineissa on erilliset työturvallisuusohjeet. Kestävä kehitys Kestävän kehityksen päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvän elämän mahdollisuudet. Ihmisen tulee oppia kaikessa toiminnassaan sopeutumaan luonnon ehtoihin ja maapallon kestokyvyn rajoihin. Lukion tulee kannustaa opiskelijoita kestävään elämäntapaan ja toimintaan kestävän kehityksen puolesta. Tavoitteena on, että opiskelija · tuntee perusasiat kestävän kehityksen ekologisesta, taloudellisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta ulottuvuudesta sekä ymmärtää, että vasta niiden samanaikainen toteuttaminen tekee kehityksestä kestävän · osaa mitata, arvioida ja analysoida sekä luonnonympäristössä että kulttuuri- ja sosiaalisessa ympäristössä tapahtuvia muutoksia · pohtii, millainen on kestävä elämäntapa, luontoa pilaamaton ja ekotehokas tuotanto ja yhdyskunta, sosiaalista pääomaansa vahvistava yhteisö ja yhteiskunta sekä luontoperustastaan yli sukupolvien huolehtiva kulttuuri · osaa ja tahtoo toimia kestävän kehityksen puolesta omassa arjessaan, lukiolaisena, kuluttajana ja aktiivisena kansalaisena · osaa tehdä yhteistyötä paremman tulevaisuuden puolesta paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Kestävän kehityksen edistämisessä tulee luoda yleiskuva muutostarpeiden mittavuudesta ja siitä, että tarvittaviin tuloksiin päästään vain laajalla yhteistyöllä. Kurssien sisällöt ja opetus rohkaisevat opiskelijaa aktiiviseksi kestävän kehityksen edistäjäksi. Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Lukiokoulutuksen tulee tarjota opiskelijalle mahdollisuuksia rakentaa kulttuuri-identiteettiään äidinkielen, menneisyyden jäsentämisen, uskonnon, taide- ja luontokokemusten sekä muiden opiskelijalle merkityksellisten asioiden avulla. Opiskelijan tulee tietää, mitä yhteiset pohjoismaiset, eurooppalaiset ja yleisinhimilliset arvot ovat ja miten ne tai niiden puute näkyvät omassa arjessa, suomalaisessa yhteiskunnassa ja maailmassa. Lukion tulee tarjota opiskelijalle runsaasti mahdollisuuksia ymmärtää, miten kulttuuriperintömme on muodostunut ja mikä voi olla hänen tehtävänsä kulttuuriperinnön ylläpitäjänä ja uudistajana. Lukion tulee vahvistaa opiskelijan myönteistä kulttuuri-identiteettiä sekä kulttuurien tuntemusta, joiden perustalta on mahdollista saavuttaa kulttuurien välisen toiminnan taito ja menestyä kansainvälisessä yhteistyössä. Tavoitteena on, että opiskelija · tuntee kulttuurikäsitteen erilaisia tulkintoja ja osaa kuvata kulttuureiden erityispiirteitä · tuntee henkistä ja aineellista kulttuuriperintöä · on tietoinen omasta kulttuuri-identiteetistään, tietää mihin kulttuuriseen ryhmään hän tahtoo kuulua ja osaa toimia oman kulttuurinsa tulkkina · arvostaa kulttuureiden monimuotoisuutta elämän rikkautena ja luovuuden lähteenä sekä osaa pohtia tulevan kulttuurikehityksen vaihtoehtoja · osaa kommunikoida monipuolisesti myös vierailla kielillä kulttuuritaustaltaan erilaisten ihmisten kanssa · pyrkii toimimaan aktiivisesti keskinäiseen kunnioittamiseen perustuvan monikulttuurisen yhteiskunnan rakentamiseksi. Toimintakulttuuria kehitettäessä kiinnitetään huomiota lukioon kulttuuriympäristönä ja hyviin tapoihin sekä lukion omiin traditioihin, juhliin ja muihin tapahtumiin. Opiskelijoita kannustetaan monikulttuuriseen vuorovaikutukseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Opiskelijoiden kulttuurien tuntemusta avartavat opintomatkat ja retket, sekä tietoverkkojen käyttö. Vaihto-oppilastoiminnalla edistetään koulun kulttuurivaihtoa. Teknologia ja yhteiskunta Teknologian kehittämisen lähtökohtana on ihmisen tarve parantaa elämänsä laatua ja helpottaa elämäänsä työ- ja vapaa-aikanaan. Teknologian perustana on luonnossa vallitsevien lainalaisuuksien tunteminen. Teknologia sisältää tiedon ja taidon suunnitella, valmistaa ja käyttää teknologisia tuotteita, prosesseja ja järjestelmiä. Opetuksessa korostetaan teknologian ja yhteiskunnan kehittymisen vuorovaikutteista prosessia. Tavoitteena on, että opiskelija · osaa käyttää luonnontieteiden ja muiden tieteenalojen tietoa pohtiessaan teknologian kehittämismahdollisuuksia · ymmärtää ja osaa arvioida ihmisen suhdetta nykyteknologiaan sekä osaa arvioida teknologian vaikutuksia elämäntapaan, yhteiskuntaan ja luonnonympäristön tilaan · osaa arvioida teknologian kehittämistä ohjaavia eettisiä, taloudellisia, hyvinvointi- ja tasa-arvonäkökohtia sekä ottaa perustellen kantaa teknologisiin vaihtoehtoihin · ymmärtää teknologian ja talouden vuorovaikutusta sekä osaa arvioida teknologisten vaihtoehtojen vaikutusta työn sisältöön ja työllistymiseen · oppii yrittäjyyttä ja tutustuu paikalliseen työelämään. Opiskelijalla on mahdollisuus valita fysiikan-, kemian- ja biologian työkurssit, joissa tehdään yhteistyötä korkeakoulujen ja teollisuuslaitosten kanssa. Viestintä- ja mediaosaaminen Lukio-opetuksen tulee tarjota opiskelijalle opetusta ja toimintamuotoja, joiden avulla hän syventää ymmärrystään median keskeisestä asemasta ja merkityksestä kulttuurissamme. Lukion tulee vahvistaa opiskelijan aktiivista suhdetta mediaan ja valmiutta vuorovaikutukseen sekä yhteistyötä paikallisen/alueellisen median kanssa. Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään mediavaikutuksia, median roolia viihdyttäjänä ja elämysten antajana, tiedon välittäjänä ja yhteiskunnallisena vaikuttajana, käyttäytymismallien ja yhteisöllisyyden kokemusten tarjoajana sekä maailman- ja minäkuvan muokkaajana. Opiskelija havainnoi ja erittelee kriittisesti median kuvaaman maailman suhdetta todellisuuteen. Opiskelija oppii huolehtimaan yksityisyyden suojastaan, turvallisuudestaan ja tietoturvastaan liikkuessaan mediaympäristöissä. Tavoitteena on, että opiskelija · saa riittävät viestien tulkinta- ja vastaanottotaidot: hän oppii mediakriittisyyttä valinnoissa ja mediatekstien tulkinnoissa sekä kuluttajan tarvitsemia yhteiskunnallisia tietoja ja taitoja · osaa käsitellä eettisiä ja esteettisiä kysymyksiä: hän oppii vastuuta median sisällöntuottamisessa, käytössä ja mediakäyttäytymisessään · saa paremmat vuorovaikutus-, viestintä- ja vaikuttamistaidot · pystyy tuottamaan mediatekstejä ja monipuolistamaan ilmaisullista osaamistaan tuottaessaan itse mediatekstien sisältöjä ja välittäessään niitä · tottuu käyttämään mediaa opiskelun välineenä ja opiskeluympäristönä, harjaantuu käyttämään mediaa opiskeluun liittyvissä vuorovaikutustilanteissa sekä tiedonhankinnassa ja -välittämisessä · tuntee median toimintaan vaikuttavia taloudellisia ja yhteiskunnallisia tekijöitä · saa tietoa viestintäalasta, mediatuotannosta ja tekijänoikeuksista. Eri oppiaineiden opetuksessa opiskelijoita kannustetaan kaiken saamansa tiedon kriittiseen arviointiin ja itsenäiseen tiedon hankintaan. Koulun ATK-tila on opiskelijoiden käytössä myös opetustyön ulkopuolella. Koulun runsas kielivalikoima antaa opiskelijoille mahdollisuuden monikulttuuriseen viestintään. 4.3. Äidinkieli ja kirjallisuus (ÄI) Pakolliset kurssit Kursseilla toteutetaan aineen sisäistä integraatiota: lukeminen, kirjoittaminen, puheviestintä, kieli, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin siten, että tietojen ja taitojen opiskelu on jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Kaikilla kursseilla syvennetään kirjoitetun kielen hallintaa ja kehitetään lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja sekä luetaan runsaasti kaunokirjallisia ja muita tekstejä kunkin kurssin näkökulmasta. 1. Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI1) Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee, ja hänen taitonsa lukea tekstejä kehittyy. Hän osaa jäsentää viestintäympäristöään sekä tunnistaa omia taitojaan puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana, lukijana ja median käyttäjänä niin, että hänen viestijäkuvansa tarkentuu. Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · syventää tekstikäsitystään · oppii tarkastelemaan monenlaisia tekstejä entistä tietoisempana tulkintaansa ohjaavista seikoista · ymmärtää tekstin merkityskokonaisuutena ja tarkastelee sen piirteitä tavoitteen, viestintätilanteen ja ?välineen kannalta · oppii tarkastelemaan kielenkäyttöään, lukemistapojaan ja viestintäänsä entistä tietoisemmin · tottuu huoltamaan tuottamiensa tekstien kieliasua · syventää tietojaan ryhmäviestinnästä: hän kehittää ja oppii arvioimaan omia osallistumistapojaan ryhmän vuorovaikutuksen ja ilmapiirin sekä ryhmätyön tai keskustelun tuloksellisuuden kannalta. · tottuu itsenäiseen projektityöskentelyyn Keskeiset sisällöt · tekstien tulkintaa ja tuottamista ohjaavia perustekijöitä kuten tavoite, vastaanottaja, tekstilaji ja tekstityyppi · viestintätilanteen ja -välineen vaikutus tekstiin · tekstikäsityksen syventäminen, esimerkiksi puhutut ja kirjoitetut tekstit, mediatekstit, sähköiset ja graafiset tekstit, asia- ja kaunokirjalliset tekstit, julkiset ja yksityiset tekstit · erilaisten tekstien kielen ja sisällön havainnointia ja harjoittelua: ymmärrettävyys, havainnollisuus ja eheys · tekstien referointi ja kommentointi · omien viestintätietojen, -taitojen, ?asenteiden ja -motivaation arviointi lukio-opiskelun näkökulmasta · vuorovaikutustaidot ryhmässä · projektityönä laajahkon, esimerkiksi kirjallisuusaiheisen tekstin tuottaminen 2. Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄI2) Opiskelija harjaantuu erittelemään tekstien kieltä, rakenteita ja merkityksiä sekä oppii näkemään tekstin yhteyden kontekstiin ja muihin teksteihin. Opiskelija syventää tekstilajituntemustaan ja kehittyy erilaisten tekstien tuottajana. Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · osaa arvioida tekstien sisältöä, näkökulmia, tyyliä ja muotoa sekä oppii erittelemään tekstiä temporaalisista, kausaalisista, kontrastiivisista ja muista merkityssuhteista koostuvana kokonaisuutena, oppii tekstien erittelyssä tarvittavaa käsitteistöä ja pystyy soveltamaan sitä myös tuottaessaan itse tekstiä · tottuu työstämään tekstiään oman ja toisten arvion pohjalta · oppii suunnittelemaan ja laatimaan puhuttuja ja kirjoitettuja asiatekstejä sekä kykenee välittämään sanomansa kuuntelijoille tai lukijoille tavoitteittensa mukaisesti · oppii tiedonhankintastrategioita, käyttää painettuja ja sähköisiä tietolähteitä sekä löytää käyttökelpoista ja luotettavaa tietoa kirjoitelmansa tai puhe-esityksensä pohjaksi. · oppii erittelemään myös kuvallisen viestin rakenteita · syventää kaunokirjallisuuden lukemisen taitojaan Keskeiset sisällöt · tekstuaaliset keinot, esimerkiksi lausetyypit ja -rakenteet, sananvalinnat, kielen kuvallisuus; jaksotus, viittaussuhteet, kytkökset; fokusointi, aiheen rajaus ja näkökulman valinta · informatiivisen puheenvuoron rakentaminen, kohdentaminen, havainnollinen esittäminen ja arviointi · kirjoittaminen prosessina: tarkoituksenmukaisen aineksen haku, kriittinen valikointi ja siihen viittaaminen ja hyödyntäminen omassa tekstissä sekä tekstin ja sen kieliasun hiominen erityisesti rakenteen ja tekstin eheyden kannalta · kuva-analyysin kirjallinen tai suullinen tuottaminen · kirjallisen tai suullisen esityksen rakentaminen kaunokirjallisuuden pohjalta 3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI3) Opiskelijoiden käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisesta merkityksestä syvenee. Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · oppii ymmärtämään kielen kuvallisuutta ja monitulkintaisuutta · syventää tietojaan kirjallisuuden lajeista ja niiden ominaispiirteistä · kehittyy fiktiivisten tekstien analysoijana erilaisia lukija- ja tulkintalähtökohtia sekä tarpeellisia kirjallisuustieteellisiä käsitteitä käyttäen · oppii perustelemaan tulkintaansa teksteistä sekä suullisesti että kirjallisesti · harjaantuu käyttämään kurssilla havainnoituja kielen keinoja tarkoituksen-mukaisesti omassa ilmaisussaan. Keskeiset sisällöt · kirjallisuuden erittelyä ja tulkintaa tulkinnan kannalta perusteltua käsitteistöä ja lähestymistapaa hyödyntäen · proosa kirjallisuudenlajina: kerrontateknisiä keinoja, esimerkiksi kertoja, näkökulma, aihe, henkilö, aika, miljöö, teema, motiivi · lyriikka kirjallisuudenlajina: käsitteinä esimerkiksi runon puhuja, säe, säkeistö, rytmi, mitallisuus, toisto, kielen kuvallisuus · draama kirjallisuudenlajina · novellien, runojen ja draaman erittelyä · kirjallisuuden keinojen käyttöä omissa teksteissä · mahdollisuuksien mukaan teatterikäynti 4. Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4) Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden kieltä erityisesti vaikuttamisen näkökulmasta. Hän perehtyy argumentointiin ja syventää siihen liittyviä tietoja. Hän oppii analysoimaan ja tuottamaan argumentatiivisia tekstejä. Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · syventää medialukutaitoaan, jolloin hän pystyy analysoimaan ja tulkitsemaan erilaisia mediatekstejä, niiden taustoja ja tavoitteita sekä kriittisesti arvioimaan median välittämää informaatiota ja vaikutusta yksilöihin ja yhteiskuntaan · osaa niin kirjoittajana kuin puhujanakin perustella monipuolisesti näkemyksiään sekä arvioida vaikuttamispyrkimyksiä ja tekstin luotettavuutta · osaa tarkastella kirjallisuuden yhteiskunnallista vaikutusta · oppii tarkastelemaan ja arvioimaan tekstejä ja niiden välittämiä arvoja myös eettisistä lähtökohdista. Keskeiset sisällöt · suora ja epäsuora vaikuttaminen: esimerkiksi suostuttelu, ohjailu, manipulointi; mainonta, propaganda; ironia, satiiri, parodia · vaikuttamaan pyrkivien tekstien lajeja, graafisia ja sähköisiä tekstejä: mielipide, kolumni, pakina, arvostelu, pääkirjoitus, kommentti, mainos · argumentointitavat ja retoriset keinot · kantaa ottavia puheenvuoroja, keskusteluja ja väittelyitä · tietoisesti vaikuttamaan pyrkivää kirjallisuutta ja muita kantaa ottavia tekstejä · tekstien ideologisuus, lähdekritiikki ja mediakritiikki · viestijän vastuu; mediavalinnat ja verkkoetiikka 5. Teksti, tyyli ja konteksti (ÄI5) Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden tyyliä siten, että hän osaa ottaa huomioon kontekstin merkityksen tulkinnassa ja tekstin tuottamisessa. Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · oppii tarkastelemaan niin fiktiivisiä tekstejä kuin asiatekstejäkin niiden kulttuurikontekstissa ja suhteessa muihin teksteihin · oppii erittelemään tyylin elementtejä ja niiden vaikutusta tekstin kokonaisuuteen · pystyy itsenäiseen kirjoitusprosessiin aiheen ja näkökulman valinnasta, aineiston koonnista ja järjestelystä tekstin muokkaamisen ja tyylin hionnan kautta oman pohdiskelevan tekstin laadintaan · kehittää omaa ilmaisutapaansa ja kirjallista tyyliään. Keskeiset sisällöt · eri aikakausia ja tyylejä edustavia kaunokirjallisia ja muita tekstejä erityisesti kulttuurisen kontekstin näkökulmasta · tekstien tarkastelua ihmiskuvan, maailmankuvan, arvo- ja aatemaailman ilmentäjinä sekä oman aikansa että nykyajan kontekstissa · tyylin aineksien kuten sananvalinnan, sävyn, kielen kuvallisuuden, rytmin ja lauserakenteen vaikutus tekstiin · oppiaineen sisältöihin liittyvästä aiheesta, itse valitusta näkökulmasta laadittu pohdiskeleva teksti · oman tyylin hiontaa ja huoltoa 6. Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (ÄI6) Opiskelija saa yleiskuvan suomen kielen sekä suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin merkityksestä yksilölle ja yhteiskunnalle. Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · oppii tuntemaan suomen kielen kehityksen vaiheita ja ymmärtää eurooppalaisten kieli- ja kulttuurikontaktien vaikutuksen suomalaisen kulttuurin muotoutumiseen ja jatkuvaan muutokseen · arvostaa nyky-Suomen monikulttuurisuutta ja -kielisyyttä ja ymmärtää äidinkielen merkityksen jokaiselle ihmiselle · tuntee suomalaisen kirjallisuuden keskeisiä teoksia ja teemoja. Hän osaa arvioida niiden merkitystä oman kulttuurinsa näkökulmasta kulttuurisen ja yksilöllisen identiteetin rakentajana. Keskeiset sisällöt · teksti suullisessa ja kirjallisessa traditiossa: kansanrunoudesta kirjallisuuteen, kirjoitetusta kulttuurista nykyviestintään · suomen kielen muotoutuminen ja muuttuminen kansainvälisessä ympäristössä; kielenohjailun periaatteet opiskelijan kielenkäytön näkökulmasta · kielen ja kirjallisuuden merkitys kansallisen identiteetin rakentamisessa · suomalaista kaunokirjallisuutta aika- ja kulttuurikontekstissaan, keskeisiä teoksia ja teemoja · kirjallisia ja suullisia tuotoksia kurssin teemoihin liittyvistä aiheista Syventävät kurssit 7. Puheviestinnän taitojen syventäminen (ÄI7) Opiskelija syventää ja monipuolistaa puheviestintään liittyviä tietojaan ja taitojaan sekä oppii arvioimaan puheviestinnän merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä. Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · syventää tietojaan vuorovaikutuksen luonteesta, ominaispiirteistä ja puhekulttuurista · kehittää puhumisrohkeuttaan ja ilmaisuvarmuuttaan sekä esiintymis- ja ryhmätaitojaan · tunnistaa ja osaa analysoida sekä puhujan että sanoman luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä. · saa valmiudet osallistua valtakunnalliseen puheviestinnän kokeeseen Keskeiset sisällöt · vuorovaikutustilanteiden osatekijät ja ominaispiirteet · verbaalinen ja nonverbaalinen viestintä · esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteet ja menettelytavat · esiintymis- ja ryhmätaitojen harjoittelua erilaisissa vuorovaikutustilanteissa · puheviestinnän kulttuurisia piirteitä ja suomalaista puhekulttuuria 8. Tekstitaitojen syventäminen (ÄI8) Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan analysoida ja tuottaa tekstejä. Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · vahvistaa taitoaan lukea analyyttisesti ja kriittisesti erilaisia tekstejä · varmentaa taitoaan kirjoittaa sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään ehyttä ja johdonmukaista tekstiä. · kehittyy kaunokirjallisuuden lukijana ja tulkitsijana Keskeiset sisällöt Kerrataan ja syvennetään seuraavia asioita: · tekstityypit ja tekstilajit · tekstianalyysi ja siinä tarvittavat käsitteet · tekstin rakentaminen: ideointi, suunnittelu, näkökulman valinta, jäsentely, muokkaaminen, tyylin hionta, otsikointi ja ulkoasun viimeistely · kielenhuoltoa · kaunokirjallisuutta sopimuksen mukaan 9. Kirjoittaminen ja nykykulttuuri (ÄI9) Opiskelija perehtyy kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen keskusteluun, median ajankohtaisaiheisiin ja nykykirjallisuuteen. Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee, ajattelutaitonsa kehittyy ja kirjallinen ilmaisunsa kypsyy kohti lukion päättötason vaatimuksia. Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · kykenee keskustellen ja kirjoittaen käsittelemään ajankohtaisia kielen, kirjallisuuden ja viestinnän teemoja · oppii arvioimaan ja arvottamaan ajankohtaisia tekstejä eettisin ja esteettisin perustein ja näkemään niiden merkityksen osana yhteiskunnallista keskustelua · löytää nykykirjallisuudesta itseään kiinnostavia tekstejä ja osallistuu niistä käytävään keskusteluun · osoittaa kypsyyttä oman tekstinsä näkökulman valinnassa, aiheen käsittelyssä, ajattelun itsenäisyydessä ja ilmaisun omaäänisyydessä. Keskeiset sisällöt · nykykirjallisuutta ja sen ilmiöitä · ajankohtaisia suullisia ja kirjallisia puheenvuoroja kieltä ja kulttuuria käsittelevistä aiheista · mediatekstien ajankohtaisaiheiden, ilmaisukeinojen ja vaikutusten tarkastelua · osallistumista lukija- ja kirjoittajayhteisöön Koulukohtaiset syventävät kurssit 10. Kaunokirjallisuutta meiltä ja muualta (ÄI10) Opiskelija syventää kaunokirjallisuuden lukemisen taitojaan tutustumalla laajasti kirjallisuuden maailmaan. Kurssi perustuu itsenäisen opiskeluun. Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · perehtyy monipuolisesti kotimaiseen ja ulkomaiseen kaunokirjallisuuteen · syventää kaunokirjallisuuden erittely- ja tulkintataitojaan · oivaltaa kaunokirjallisuuden merkityksen taiteen lajina Keskeiset sisällöt · kurssin aikana luetaan kymmenen eri aikakausia ja tyylejä edustavaa kaunokirjallisuuden merkkiteosta. Teoksista ja lukemisen aikataulusta sovitaan erikseen äidinkielen opettajan kanssa. · teokset suoritetaan joko kirjoittamalla kirjallisuusessee tai tenttimällä ne erillisen sopimuksen mukaan koulussa. · äidinkielen muita kursseja varten luettuja teoksia ei hyväksytä tenttisuorituksiksi 11. Luovaa kirjoittamista (ÄI11) Opiskelija oppii tyylikokeilujen kautta löytämään tyylin ja tekstilajin välisen yhteyden. Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · kehittää omaa, persoonallista kirjoitustyyliään · oppii kirjoittamaan rikasta ja ilmaisuvoimaista kieltä · syventää tietojaan kieltä havainnollistavista ja elävöittävistä keinoista ja oppii soveltamaan näitä tietoja omiin teksteihin Keskeiset sisällöt · Kirjoitusharjoituksia, joiden avulla tutustutaan erilaisiin tekstityyppeihin, tyyleihin ja kirjoitustekniikoihin · fiktiivisen tekstin (novelli, runo) tuottaminen · kirjoitusharjoituksia, jotka kehittävät kielen havainnollistamisen ja elävöittämisen taitoja 12. Kielenhuollon kertausta (ÄI12) Opiskelija kertaa oikeinkirjoituksen ja peruskieliopin säännöt. Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · oppii kirjoittamaan virheetöntä ja sujuvaa tekstiä · oppii tuottamaan myös rakenteeltaan jäsenneltyä tekstiä · kertaa ne peruskieliopin käsitteet, joita tarvitaan kielenhuollon sääntöjen omaksumisessa Keskeiset sisällöt · kerrataan monipuolisten harjoitusten avulla kielenhuoltoon liittyvät perusasiat · painotetaan erityisesti niitä oikeinkirjoitussääntöjä, joiden soveltamisessa kurssille osallistuvilla on ongelmia · kerrataan kielenhuollon sääntöjen vaatimat peruskieliopin termit 13. Ilmaisutaito (ÄI13) Opiskelija syventää ja monipuolistaa omaa persoonallista kokonaisilmaisuaan. Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · vapautuu ilmaisuestoista · saa itseluottamusta monipuolisten ilmaisuharjoitusten avulla · vahvistaa vuorovaikutustaitojaan Keskeiset sisällöt · rentoutus- ja hengitysharjoituksia · äänenkäytön harjoituksia · nonverbaaliseen viestintään liittyviä harjoituksia · mahdollisuuksien mukaan tuotetaan näytelmäproduktio tai muu ilmaisullisista aineksista koostuva esitys 14. Tiedotuskurssi (ÄI14) Opiskelija perehtyy käytännön tiedottamisen ja viestinnän perusteisiin. Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · perehtyy erilaisten mediatekstien keskeisiin rakenteisiin · oppii itse tuottamaan mediatekstiä Keskeiset sisällöt · kurssi on luonteeltaan työkurssi, jonka kuluessa julkaistaan esimerkiksi koulun lehteä · ylläpidetään yhteyksiä paikallisiin medioihin ja tutustutaan mahdollisuuksien mukaan toimittajien työnkuvaan 4.4.1. Ruotsi, A-oppimäärä (RUA) Pakolliset kurssit 1. Arkielämää Pohjoismaissa (RUA1) Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita.
Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa. Aihepiireinä ovat ihmissuhteet, erilaisuus sekä ihmisen hyvinvointiin liittyvät asiat. Kurssilla vertaillaan elämää ennen ja nyt. Aihekokonaisuus "hyvinvointi ja turvallisuus" tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Kirjoittamista harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen.
Aihepiireinä ovat Suomen ja suomenruotsalaisen kansanosan ja sen kulttuurin esittely eri näkökulmista ja olojemme vertailu muihin Pohjoismaihin ja Eurooppaan, Suomi monikulttuurisena maana sekä maamme kaksikielisyys. Aihekokonaisuuksista korostuu erityisesti "kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus". Kirjallista tuottamista harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.
Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä vaativahkon tekstiaineksen avulla. Aihepiireinä ovat luonto, ympäristö, tekniikka ja viestintä. Aihekokonaisuudet "kestävä kehitys", "viestintä- ja mediaosaaminen" ja "teknologia ja yhteiskunta" tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita.
Aihepiireinä ovat työ, elinkeinot, opiskelu sekä palvelutilanteet yhteiskunnassamme. Kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. Aihekokonaisuuksista kurssilla korostuu "aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys".
Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet "kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus" ja "viestintä- ja mediaosaaminen" tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen. Syventävät kurssit Syventävillä kursseilla kielitaitoa kehitetään monipuolisesti.
Aihealueita ovat yhteiskunta, politiikka ja aktiivinen kansalaisuus sekä yleismaailmalliset kehityslinjat, ajankohtaiset tapahtumat ja erilaisiin maailmankuviin liittyvät aiheet.
Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä vaativan kieliaineksen avulla lähtökohtana esimerkiksi eri tieteenalat, tekniikan saavutukset ja yrityselämä. Eri aihekokonaisuudet tarjoavat näkökulmia ja lähestymistapoja aiheiden käsittelyyn.
Kurssin tarkoituksena on vankentaa kielitaidon osa-alueita ja valmentaa opiskelijoita päättökoetta varten. Materiaalina käytetään monipuolisesti mm. autenttisia lehti-tekstejä. Tutustutaan myös suomenruotsalaisiin instituutioihin. 4.4.2. Ruotsi, B1-oppimäärä (RUB) Pakolliset kurssit 1. Koulu ja vapaa-aika (RUB1) Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeen mukaan. Aihepiireinä ovat opiskelu ja nuorten harrastukset, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita.
Kurssilla jatketaan sanaston ja rakenteiden vahvistamista ja painotetaan puheviestinnän harjoittamista sekä kirjoittamista lyhyiden viestinnällisten tehtävien avulla. Kurssilla jatketaan nuorten elämän, opiskelun, työn, harrastusten, palveluiden ja vapaa-ajan tarkastelua. Aihekokonaisuudet "hyvinvointi ja turvallisuus" ja "viestintä- ja mediaosaaminen" antavat näkökulmia kurssin aiheiden tarkasteluun. Vankennetaan suullisen viestinnän strategioiden hallintaa ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen.
Aihepiireinä ovat kotimaa, suomenruotsalaisuus, vertailu muihin Pohjoismaihin sekä Suomi pohjoismaisena valtiona Euroopassa. Aihekokonaisuus "kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus" tarjoaa mahdollisuuksia käsitellä kurssin aiheita. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita.
Aihepiireinä ovat elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen opiskelussa ja työssä sekä ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt. Aihekokonaisuuksista korostuu "hyvinvointi ja turvallisuus".
Aihepiireinä ovat luonto, muuttuva elin- ja työympäristö sekä joukkoviestimet. Aihekokonaisuudet "kestävä kehitys", "teknologia ja yhteiskunta" sekä "viestintä- ja mediaosaaminen" tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Harjoitellaan ymmärtävän lukemisen strategioita ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Syventävät kurssit Syventävillä kursseilla kielitaitoa kehitetään monipuolisesti.
Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet "kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus" ja "viestintä- ja mediaosaaminen" tarjoavat erilaisia näkökulmia kurssin aiheista. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen.
Aihealueita ovat maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvälinen vaikuttaminen. Kurssilla käsitellään yhteiskunnallisia asioita, päätöksentekoon osallistumista sekä kansainvälistä vaikuttamista ja vastuuta. Kurssilla painotetaan ymmärtämis-valmiuksien lisäämistä entistä vaativamman kieliaineksen avulla.
Kurssin tarkoituksena on vankentaa kielitaidon osa-alueita ja valmentaa opiskelijoita päättökoetta varten. Materiaalina käytetään monipuolisesti mm. autenttisia lehti-tekstejä. Tutustutaan myös suomenruotsalaisiin instituutioihin. Pakolliset kurssit 1. Nuori ja hänen maailmansa (ENA1) Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja ihmissuhteisiin, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Aihekokonaisuus ”hyvinvointi ja turvallisuus” tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita.
Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Aihekokonaisuudet ”hyvinvointi ja turvallisuus” sekä ”viestintä- ja mediaosaaminen” korostuvat kurssin aiheiden käsittelyssä. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen.
Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun ja työelämään, ja kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. Aihekokonaisuus ”aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys” tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn.
Kurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla. Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyvät tekstit. ”Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys” ?aihekokonaisuus tarjoaa näkökulmia käsitellä kurssin aiheita. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. Kirjallista ilmaisua harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.
Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet ”kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus” ja ”viestintä- ja mediaosaaminen” tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen.
Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä. Aiheina ovat eri tieteenalat, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. Aihekokonaisuus ”teknologia ja yhteiskunta” korostuu kurssin aiheiden käsittelyssä. Jatketaan lukemisstrategioiden harjoittelua ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Syventävät kurssit Syventävillä kursseilla keskitytään kielitaidon monipuoliseen kehittämiseen.
Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä.
Aihealueita ovat yleismaailmalliset kehityslinjat, ajankohtaiset tapahtumat ja erilaisiin maailmankuviin liittyvät aiheet. Koulukohtainen syventävä 9. Preppauskurssi (ENA9) Kurssi muodostaa abiturientin käsikirjan. Oppilaita valmennetaan päättökokeeseen. Painopiste on lukemisen ja kuuntelun ymmärtämistaidon harjoittamisessa sekä kirjallisessa tuottamisessa. Pakolliset kurssit 1. Nuori ja hänen maailmansa (SAA21) Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja ihmissuhteisiin, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Aihekokonaisuus ”hyvinvointi ja turvallisuus” tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita.
Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Aihekokonaisuudet ”hyvinvointi ja turvallisuus” sekä ”viestintä- ja mediaosaaminen” korostuvat kurssin aiheiden käsittelyssä. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen.
Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun ja työelämään, ja kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. Aihekokonaisuus ”aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys” tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn.
Kurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla. Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyvät tekstit. ”Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys” ?aihekokonaisuus tarjoaa näkökulmia käsitellä kurssin aiheita. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. Kirjallista ilmaisua harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.
Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet ”kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus” ja ”viestintä- ja mediaosaaminen” tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen.
Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä. Aiheina ovat eri tieteenalat, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. Aihekokonaisuus ”teknologia ja yhteiskunta” korostuu kurssin aiheiden käsittelyssä. Jatketaan lukemisstrategioiden harjoittelua ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Syventävät kurssit Syventävillä kursseilla keskitytään kielitaidon monipuoliseen kehittämiseen.
Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä.
Aihealueita ovat yleismaailmalliset kehityslinjat, ajankohtaiset tapahtumat ja erilaisiin maailmankuviin liittyvät aiheet. Koulukohtainen syventävä 9. Preppauskurssi (SAA29) Kurssi muodostaa abiturientin käsikirjan. Oppilaita valmennetaan päättökokeeseen. Painopiste on lukemisen ja kuuntelun ymmärtämistaidon harjoittamisessa sekä kirjallisessa tuottamisessa. Syventävät kurssit 1. Vapaa-aika ja harrastukset (SAB21) Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssi vahvistaa perusopetuksessa opiskellun sanaston ja rakenteiden hallintaa. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisua ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta.
Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.
Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.
Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua.
Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. Kurssin yhteydessä on mahdollisuus tehdä matka Saksaan.
Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan ja maapallon tilaan ja tulevaisuuteen liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti.
Lähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät yleistajuiset tekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista.
Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja kohdekielen kulttuurissa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. Syventävät kurssit 1. Hyvää päivää, hauska tutustua (SAB31) Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää.
Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista.
Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta.
Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla.
Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.
Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua.
Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. Kurssin yhteydessä on mahdollisuus tehdä saksan matka.
Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. Kielitaitoa voidaan syventää kursseilla SAB27 ja SAB28. Syventävät kurssit 1. Vapaa-aika ja harrastukset (RAB21) Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssi vahvistaa perusopetuksessa opiskellun sanaston ja rakenteiden hallintaa. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisua ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta.
Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.
Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.
Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua.
Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. Kurssin yhteydessä on mahdollista tehdä matka Ranskaan.
Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan ja maapallon tilaan ja tulevaisuuteen liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti.
Lähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät yleistajuiset tekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista.
Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja kohdekielen kulttuurissa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. Syventävät kurssit 1. Hyvää päivää, hauska tutustua (RAB31) Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää.
Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista.
Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta.
Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla.
Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.
Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua.
Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. Kurssin yhteydessä on mahdollisuus tehdä matka Ranskaan.
Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti.
4.5.7. B3-kieli espanja (EAB3) Syventävät kurssit 1. Hyvää päivää, hauska tutustua (EAB31) Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää.
Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista.
Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta.
Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla.
Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.
Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua.
Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita.
Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. Syventävät kurssit 1. Hyvää päivää, hauska tutustua (IAB31) Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää.
Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista.
Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta.
Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla.
Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.
Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. 7. Kulttuuri (IAB37) Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita.
Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. Syventävät kurssit 1. Hyvää päivää, hauska tutustua (VEB31) Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää.
Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista.
Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta.
Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla.
Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.
Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua.
Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita.
Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. 4.6.1. Matematiikan pitkä oppimäärä (MAA) Matematiikan pitkän oppimäärän opetuksen tehtävänä on antaa opiskelijalle matemaattiset valmiudet, joita tarvitaan ammatillisissa opinnoissa ja korkeakouluopinnoissa. Pitkän matematiikan opinnoissa opiskelijalla on tilaisuus omaksua matemaattisia käsitteitä ja menetelmiä sekä oppia ymmärtämään matemaattisen tiedon luonnetta. Opetus pyrkii myös antamaan opiskelijalle selkeän käsityksen matematiikan merkityksestä yhteiskunnan kehityksessä sekä sen soveltamismahdollisuuksista arkielämässä, tieteessä ja tekniikassa. Opetuksen tavoitteet Matematiikan pitkän oppimäärän opetuksen tavoitteena on, että opiskelija · tottuu pitkäjänteiseen työskentelyyn ja oppii sitä kautta luottamaan omiin matemaattisiin kykyihinsä, taitoihinsa ja ajatteluunsa · rohkaistuu kokeilevaan ja tutkivaan toimintaan, ratkaisujen keksimiseen sekä niiden kriittiseen arviointiin · ymmärtää ja osaa käyttää matematiikan kieltä, kuten seuraamaan matemaattisen tiedon esittämistä, lukemaan matemaattista tekstiä, keskustelemaan matematiikasta, ja oppii arvostamaan esityksen täsmällisyyttä ja perustelujen selkeyttä · oppii näkemään matemaattisen tiedon loogisena rakenteena · kehittää lausekkeiden käsittely-, päättely- ja ongelmanratkaisutaitojaan · harjaantuu käsittelemään tietoa matematiikalle ominaisella tavalla, tottuu tekemään otaksumia, tutkimaan niiden oikeellisuutta ja laatimaan perusteluja sekä arvioimaan perustelujen pätevyyttä ja tulosten yleistettävyyttä. · harjaantuu mallintamaan käytännön ongelmatilanteita ja hyödyntämään erilaisia ratkaisustrategioita · osaa käyttää tarkoituksenmukaisia matemaattisia menetelmiä, teknisiä apuvälineitä ja tietolähteitä. Pakolliset kurssit 1. Funktiot ja yhtälöt (MAA1) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · vahvistaa yhtälön ratkaisemisen ja prosenttilaskennan taitojaan · syventää verrannollisuuden, neliöjuuren ja potenssin käsitteiden ymmärtämistään · tottuu käyttämään neliöjuuren ja potenssin laskusääntöjä · syventää funktiokäsitteen ymmärtämistään tutkimalla potenssi- ja eksponenttifunktioita · oppii ratkaisemaan potenssiyhtälöitä. Keskeiset sisällöt · potenssifunktio · potenssiyhtälön ratkaiseminen · juuret ja murtopotenssi · eksponenttifunktio
Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · harjaantuu käsittelemään polynomifunktioita · oppii ratkaisemaan toisen asteen polynomiyhtälöitä ja tutkimaan ratkaisujen lukumäärää · oppii ratkaisemaan korkeamman asteen polynomiyhtälöitä, jotka voidaan ratkaista ilman polynomien jakolaskua · oppii ratkaisemaan yksinkertaisia polynomiepäyhtälöitä. Keskeiset sisällöt · polynomien tulo ja binomikaavat · polynomifunktio · toisen ja korkeamman asteen polynomiyhtälöitä · toisen asteen yhtälön juurten lukumäärän tutkiminen · toisen asteen polynomin jakaminen tekijöihin · polynomiepäyhtälön ratkaiseminen
Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · harjaantuu hahmottamaan ja kuvaamaan tilaa sekä muotoa koskevaa tietoa sekä kaksi- että kolmiulotteisissa tilanteissa · harjaantuu muotoilemaan, perustelemaan ja käyttämään geometrista tietoa käsitteleviä lauseita ratkaisee geometrisia ongelmia käyttäen hyväksi kuvioiden ja kappaleiden ominaisuuksia, yhdenmuotoisuutta, Pythagoraan lausetta sekä suora- ja vinokulmaisen kolmion trigonometriaa. Keskeiset sisällöt · kuvioiden ja kappaleiden yhdenmuotoisuus · sini- ja kosinilause · ympyrän, sen osien ja siihen liittyvien suorien geometria · kuvioihin ja kappaleisiin liittyvien pituuksien, kulmien, pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen
Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · ymmärtää kuinka analyyttinen geometria luo yhteyksiä geometristen ja algebrallisten käsitteiden välille · ymmärtää pistejoukon yhtälön käsitteen ja oppii tutkimaan yhtälöiden avulla pisteitä, suoria, ympyröitä ja paraabeleja · syventää itseisarvokäsitteen ymmärtämystään ja oppii ratkaisemaan sellaisia itseisarvoyhtälöitä ja vastaavia epäyhtälöitä, jotka ovat tyyppiä | f(x) | = a tai | f(x) | = | g(x) | · vahvistaa yhtälöryhmän ratkaisemisen taitojaan. Keskeiset sisällöt · pistejoukon yhtälö · suoran, ympyrän ja paraabelin yhtälöt · itseisarvoyhtälön ja epäyhtälön ratkaiseminen · yhtälöryhmän ratkaiseminen · pisteen etäisyys suorasta
Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · ymmärtää vektorikäsitteen ja perehtyy vektorilaskennan perusteisiin · oppii tutkimaan kuvioiden ominaisuuksia vektoreiden avulla · tutkii kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteitä, etäisyyksiä ja kulmia vektoreiden avulla. Keskeiset sisällöt · vektoreiden perusominaisuudet · vektoreiden yhteen- ja vähennyslasku ja vektorin kertominen luvulla · koordinaatiston vektoreiden skalaaritulo · suorat ja tasot avaruudessa
Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · oppii havainnollistamaan diskreettejä ja jatkuvia tilastollisia jakaumia sekä määrittämään ja tulkitsemaan jakaumien tunnuslukuja · perehtyy kombinatorisiin menetelmiin · perehtyy todennäköisyyden käsitteeseen ja todennäköisyyksien laskusääntöihin · ymmärtää diskreetin todennäköisyysjakauman käsitteen ja oppii määrittämään jakauman odotusarvon ja soveltamaan sitä · perehtyy jatkuvan todennäköisyysjakauman käsitteeseen ja oppii soveltamaan normaalijakaumaa. Keskeiset sisällöt · diskreetti ja jatkuva tilastollinen jakauma · jakauman tunnusluvut · klassinen ja tilastollinen todennäköisyys · kombinatoriikka · todennäköisyyksien laskusäännöt · diskreetti ja jatkuva todennäköisyysjakauma · diskreetin jakauman odotusarvo · normaalijakauma
Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · osaa määrittää rationaalifunktion nollakohdat ja ratkaista yksinkertaisia rationaaliepäyhtälöitä · omaksuu havainnollisen käsityksen funktion raja-arvosta, jatkuvuudesta ja derivaatasta · määrittää yksinkertaisten funktioiden derivaatat · osaa tutkia derivaatan avulla polynomifunktion kulkua ja määrittää sen ääriarvot · osaa määrittää rationaalifunktion suurimman ja pienimmän arvon sovellusongelmien yhteydessä.
Keskeiset sisällöt · rationaaliyhtälö ja ?epäyhtälö · funktion raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta · polynomifunktion, funktioiden tulon ja osamäärän derivoiminen · polynomifunktion kulun tutkiminen ja ääriarvojen määrittäminen
Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · tuntee juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden ominaisuudet ja osaa ratkaista niihin liittyviä yhtälöitä · tutkii juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioita derivaatan avulla · oppii yhdistetyn funktion derivoimisen · tutkii aidosti monotonisten funktioiden käänteisfunktioita. Keskeiset sisällöt · juurifunktiot ja -yhtälöt · eksponenttifunktiot ja -yhtälöt · logaritmifunktiot ja -yhtälöt · yhdistetyn funktion derivaatta · käänteisfunktio · juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden derivaatat
Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · oppii tutkimaan trigonometrisia funktioita yksikköympyrän symmetrioiden avulla · oppii ratkaisemaan sellaisia trigonometrisia yhtälöitä, jotka ovat tyyppiä sin f(x) = a tai sin f(x) = sin g(x) · osaa trigonometristen funktioiden yhteydet sin2x + cos2x = 1 ja tan x = sin x / cos x · tutkii trigonometrisia funktioita derivaatan avulla · ymmärtää lukujonon käsitteen · oppii määrittelemään lukujonoja palautuskaavojen avulla · osaa ratkaista käytännön ongelmia aritmeettisen ja geometrisen jonon ja niistä muodostettujen summien avulla. Keskeiset sisällöt · suunnattu kulma ja radiaani · trigonometriset funktiot symmetria- ja jaksollisuusominaisuuksineen · trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen · trigonometristen funktioiden derivaatat · lukujono · rekursiivinen lukujono · aritmeettinen jono ja summa · geometrinen jono ja summa
Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · ymmärtää integraalifunktion käsitteen ja oppii määrittämään alkeisfunktioiden integraalifunktioita · ymmärtää määrätyn integraalin käsitteen ja sen yhteyden pinta-alaan · oppii määrittämään pinta-aloja ja tilavuuksia määrätyn integraalin avulla · perehtyy integraalilaskennan sovelluksiin. Keskeiset sisällöt · integraalifunktio · alkeisfunktioiden integraalifunktiot · määrätty integraali · pinta-alan ja tilavuuden laskeminen Syventävät kurssit
Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · oppii formalisoimaan väitelauseita ja tutkimaan niiden totuusarvoja totuustaulujen avulla · ymmärtää avoimen lauseen käsitteen ja oppii käyttämään kvanttoreita · oppii todistusperiaatteita ja harjoittelee todistamista · oppii lukuteorian peruskäsitteet ja perehtyy alkulukujen ominaisuuksiin · osaa tutkia kokonaislukujen jaollisuutta jakoyhtälön ja kokonaislukujen kongruenssin avulla · osaa määrittää kokonaislukujen suurimman yhteisen tekijän Eukleideen algoritmilla. Keskeiset sisällöt · lauseen formalisoiminen · lauseen totuusarvot · avoin lause · kvanttorit · suora, käänteinen ja ristiriitatodistus · kokonaislukujen jaollisuus ja jakoyhtälö · Eukleideen algoritmi · alkuluvut · aritmetiikan peruslause · kokonaislukujen kongruenssi
Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · oppii ymmärtämään absoluuttisen ja suhteellisen virheen käsitteet ja niiden avulla likiarvolaskujen tarkkuutta koskevat säännöt peruslaskutoimitusten tapauksessa · ymmärtää iteroinnin käsitteen ja oppii ratkaisemaan yhtälöitä numeerisesti · oppii tutkimaan polynomien jaollisuutta ja määrittämään polynomin tekijät · oppii algoritmista ajattelua · harjaantuu käyttämään nykyaikaisia matemaattisia välineitä · oppii määrittämään numeerisesti muutosnopeutta ja pinta-alaa. Keskeiset sisällöt · absoluuttinen ja suhteellinen virhe · Newtonin menetelmä ja iterointi · polynomien jakoalgoritmi · polynomien jakoyhtälö · muutosnopeus ja pinta-ala
Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · syventää differentiaali- ja integraalilaskennan teoreettisten perusteiden tuntemustaan · täydentää integraalilaskennan taitojaan ja soveltaa niitä muun muassa jatkuvien todennäköisyysjakaumien tutkimiseen · tutkii lukujonon raja-arvoa, sarjoja ja niiden summia. Keskeiset sisällöt · funktion jatkuvuuden ja derivoituvuuden tutkiminen · jatkuvien ja derivoituvien funktioiden yleisiä ominaisuuksia · funktioiden ja lukujonojen raja-arvot äärettömyydessä · epäoleelliset integraalit Koulukohtaiset kurssit
Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · oppii ymmärtämään talouselämässä käytettyjä käsitteitä · saa matemaattisia valmiuksia oman taloutensa suunnitteluun · saa laskennallisen pohjan yrittäjyyden ja taloustiedon opiskeluun · soveltaa tilastollisia menetelmiä aineistojen käsittelyyn. Keskeiset sisällöt · indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia · taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summien avulla
Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · kertaa lukion pitkän matematiikan kurssien keskeiset sisällöt · saa valmiuksia ylioppilaskokeen menestykselliseen suorittamiseen ja jatko-opintoihin. Keskeiset sisällöt · lukion pitkän matematiikan kurssien sisällöt
Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · oppii ymmärtämään lauseiden ja todistusten loogista rakennetta Keskeiset sisällöt · lauseen formalisoiminen · lauseen totuusarvot · avoin lause · kvanttorit · suora, käänteinen ja ristiriitatodistus 4.6.2. Matematiikan lyhyt oppimäärä (MAB) Matematiikan lyhyen oppimäärän opetuksen tehtävänä on tarjota valmiuksia hankkia, käsitellä ja ymmärtää matemaattista tietoa ja käyttää matematiikkaa elämän eri tilanteissa ja jatko-opinnoissa. Opetuksen tavoitteet Matematiikan lyhyen oppimäärän opetuksen tavoitteena on, että opiskelija · osaa käyttää matematiikkaa jokapäiväisen elämän ja yhteiskunnallisen toiminnan apuvälineenä · saa myönteisiä oppimiskokemuksia matematiikan parissa työskennellessään ja oppii luottamaan omiin kykyihinsä, taitoihinsa ja ajatteluunsa, rohkaistuu kokeilevaan, tutkivaan ja keksivään oppimiseen · hankkii sellaisia matemaattisia tietoja, taitoja ja valmiuksia, jotka antavat riittävän pohjan jatko-opinnoille · sisäistää matematiikan merkityksen välineenä, jolla ilmiöitä voidaan kuvata, selittää ja mallintaa ja jota voidaan käyttää johtopäätösten tekemisessä · saa käsityksen matemaattisen tiedon luonteesta ja sen loogisesta rakenteesta · harjaantuu vastaanottamaan ja analysoimaan viestimien matemaattisessa muodossa tarjoamaa informaatioita ja arvioimaan sen luotettavuutta · tutustuu matematiikan merkitykseen kulttuurin kehityksessä · oppii käyttämään kuvioita, kaavioita ja malleja ajattelun apuna. Pakolliset kurssit 1. Lausekkeet ja yhtälöt (MAB1) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · harjaantuu käyttämään matematiikkaa jokapäiväisen elämän ongelmien ratkaisemisessa ja oppii luottamaan omiin matemaattisiin kykyihinsä · ymmärtää lineaarisen riippuvuuden, verrannollisuuden ja toisen asteen polynomifunktion käsitteet · vahvistaa yhtälöiden ratkaisemisen taitojaan ja oppii ratkaisemaan toisen asteen yhtälöitä. Keskeiset sisällöt · suureiden välinen lineaarinen riippuvuus ja verrannollisuus · ongelmien muotoileminen yhtälöiksi · yhtälöiden graafinen ja algebrallinen ratkaiseminen · ratkaisujen tulkinta ja arvioiminen · toisen asteen polynomifunktio ja toisen asteen yhtälön ratkaiseminen
Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · harjaantuu tekemään havaintoja ja päätelmiä kuvioiden ja kappaleiden geometrisista ominaisuuksista · vahvistaa tasokuvioiden ja kolmiulotteisten kappaleiden kuvien piirtämisen taitojaan · osaa ratkaista käytännön ongelmia geometriaa hyväksi käyttäen. Keskeiset sisällöt · kuvioiden yhdenmuotoisuus · suorakulmaisen kolmion trigonometria · Pythagoraan lause · kuvioiden ja kappaleiden pinta-alan ja tilavuuden määrittäminen · geometrian menetelmien käyttö koordinaatistossa
Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · näkee reaalimaailman ilmiöissä säännönmukaisuuksia ja riippuvuuksia ja kuvaa niitä matemaattisilla malleilla · tottuu arvioimaan mallien hyvyyttä ja käyttökelpoisuutta. Keskeiset sisällöt · lineaarisen ja eksponentiaalisen mallin soveltaminen · potenssiyhtälön ratkaiseminen · eksponenttiyhtälön ratkaiseminen logaritmin avulla
Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · tutkii funktion muutosnopeutta graafisin ja numeerisin menetelmin · ymmärtää derivaatan käsitteen muutosnopeuden mittana · osaa tutkia polynomifunktion kulkua derivaatan avulla · oppii sovellusten yhteydessä määrittämään polynomifunktion suurimman ja pienimmän arvon. Keskeiset sisällöt · polynomifunktion derivaatta · polynomifunktion merkin ja kulun tutkiminen · polynomifunktion suurimman ja pienimmän arvon määrittäminen · graafisia ja numeerisia menetelmiä
Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · harjaantuu käsittelemään ja tulkitsemaan tilastollisia aineistoja · tutustuu laskinten ja tietokoneiden käyttöön tilastotehtävissä · perehtyy todennäköisyyslaskennan perusteisiin. Keskeiset sisällöt · jatkuvien ja diskreettien tilastollisten jakaumien tunnuslukujen määrittäminen · normaalijakauma ja jakauman normittaminen · kombinatoriikkaa · todennäköisyyden käsite · todennäköisyyden laskulakien ja niitä havainnollistavien mallien käyttöä
Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · varmentaa ja täydentää yhtälöiden ratkaisutaitojaan · osaa ratkaista käytännön tilanteisiin liittyviä lineaarisia optimointitehtäviä · ymmärtää lukujonon käsitteen · ratkaisee käytännön ongelmia aritmeettisen ja geometrisen jonon ja summan avulla. Keskeiset sisällöt · kahden muuttujan lineaariset yhtälöt · lineaarisen yhtälöparin ratkaiseminen · kahden muuttujan epäyhtälön graafinen ratkaiseminen · lineaarinen optimointi · lukujono · aritmeettinen ja geometrinen jono ja summa Syventävät kurssit
Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · oppii ymmärtämään talouselämässä käytettyjä käsitteitä · saa matemaattisia valmiuksia oman taloutensa suunnitteluun · saa laskennallisen pohjan yrittäjyyden ja taloustiedon opiskeluun · soveltaa tilastollisia menetelmiä aineistojen käsittelyyn. Keskeiset sisällöt · indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia · taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summien avulla
Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · laajentaa käsitystään teknologisoituvassa yhteiskunnassa tarvittavasta matematiikasta · saa apuneuvoja jaksollisten ilmiöiden matemaattiseen käsittelyyn. Keskeiset sisällöt · trigonometristen funktioiden määrittely yksikköympyrän avulla · radiaani · tyyppiä f(x) = a olevien trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen · muotoa f(x) = A sin (bx) olevien funktioiden kuvaajat jaksollisten ilmiöiden mallintajina · vektorin käsite ja vektoreiden peruslaskutoimitusten periaatteet · koordinaatiston vektoreiden komponenttiesitys ja skalaaritulo · kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteiden ja kulmien tutkiminen vektoreiden avulla Koulukohtainen syventävä kurssi
Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · kertaa lukion lyhyen matematiikan kurssien keskeiset sisällöt · saa valmiuksia ylioppilaskokeen menestykselliseen suorittamiseen ja jatko opintoihin Keskeiset sisällöt · lukion lyhyen matematiikan kurssien sisällöt Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen hyväksi lukemisessa noudatetaan seuraavia vastaavuuksia: MAA1 ? MAB1, MAA3 ? MAB2, MAA6 ? MAB5, MAA7 ? MAB4 ja MAA8 ? MAB3. Opetussuunnitelmassa voidaan määrätä myös lisänäyttöjä etenkin kurssin arvosanaa uudelleen arvioitaessa. Biologia on luonnontiede, joka tutkii elollisen luonnon rakennetta, toimintaa ja vuorovaikutussuhteita molekyyli- ja solutasolta biosfääriin. Biologialle tieteenä on ominaista havainnointiin ja kokeellisuuteen perustuva tiedonhankinta. Biotieteet ovat nopeasti kehittyviä tiedonaloja, joiden sovelluksia hyödynnetään laajasti yhteiskunnassa. Biologia tuo esille uutta tietoa elollisen luonnon monimuotoisuudesta ja kestävän kehityksen edistämisestä. Biologian opetuksen tarkoituksena on, että opiskelija ymmärtää toimivan eliömaailman rakenteen ja kehityksen, ihmisen osaksi eliömaailmaa sekä ihmisen toiminnan merkityksen ympäristössä. Lukion biologian tulee myös luoda perusta ymmärtää biotieteiden tarjoamia mahdollisuuksia edistää ihmiskunnan, muun eliökunnan ja elinympäristöjen hyvinvointia. Opetus kehittää opiskelijan luonnontieteellistä ajattelua, herättää kiinnostusta biotieteisiin sekä edistää opiskelijan luonnon monimuotoisuutta säilyttävää ja ympäristövastuullista käyttäytymistä. Opetuksen tavoitteet Biologian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija · hallitsee biologian keskeiset käsitteet · tunnistaa elämän tuntomerkit ja osaa jäsentää elämän ilmiöt sekä biologian eri organisaatiotasot molekyylitasolta biosfääriin · oppii arvostamaan eliökunnan monimuotoisuutta ja ymmärtämään eliöiden sopeutumisen erilaisiin ympäristöihin · ymmärtää perimän ja evoluution merkityksen eliökunnan kehittymisessä · perehtyy biologisen tiedonhankinnan ja tutkimuksen menetelmiin sekä osaa arvioida kriittisesti eri lähteistä saamaansa biologista tietoa · osaa suunnitella ja toteuttaa yksinkertaisen biologisen kokeen sekä tulkita sen tuloksia · tuntee biotieteiden, esimerkiksi bioteknologian ja lääketieteen sovelluksia · tuntee ihmiselimistön toiminnan peruspiirteet · ymmärtää perimän ja ympäristötekijöiden merkityksen terveyden taustana sekä yksilön että ihmiskunnan kannalta · tiedostaa kestävän kehityksen välttämättömyyden ja ymmärtää oman vastuunsa ekosysteemien tulevaisuudesta. Arviointi Biologiassa arvioidaan opiskelijan kykyä hallita ja käyttää biologian keskeisiä käsitteitä sekä soveltaa biologisia tietoja. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota luonnontieteellisten lainalaisuuksien sekä syy- ja seuraussuhteiden ymmärtämiseen, vuorovaikutussuhteiden merkityksen oivaltamiseen sekä kokonaisuuksien hahmottamiseen. Taitojen arvioinnissa painotetaan opiskelijan luonnontieteellisiä työskentelytaitoja, ryhmässä toimimista, kykyä käyttää erilaisia lähteitä biologisen tiedon hankinnassa sekä kykyä arvioida tietoa kriittisesti. Harrastuneisuus biologian eri osa-alueisiin voidaan ottaa arvioinnissa huomioon. Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan · ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla tarkoittaa · ymmärtää evoluution jatkuvuuden, mekanismit ja merkityksen · tuntee muuntelun, sopeutumisen ja lajien välisten suhteiden merkityksen elämän kehitykselle · osaa jäsentää nykyisen eliökunnan rakenteen ja tulkita sen kehitystä · tuntee ekosysteemien keskeiset toimintaperiaatteet. Keskeiset sisällöt Biologia tieteenä · elämän ominaisuudet ja perusedellytykset · biologiset tieteet ja tutkimusmenetelmät Luonnon monimuotoisuuden ilmeneminen · ekosysteemien ja lajien monimuotoisuus · eläinten käyttäytyminen monimuotoisuuden ilmentäjänä · geneettinen monimuotoisuus Evoluutio – elämän kehittyminen · elämän syntyvaiheet · lisääntymisstrategiat ja evoluutiovoimat · lajien syntyminen ja häviäminen · nykyinen eliökunta Miten luonto toimii? elollisen ja elottoman luonnon vuorovaikutus ekosysteemien rakenne ja toiminta populaatioiden ominaisuudet lajien väliset suhteet eliöiden sopeutuminen ympäristöönsä ja levinneisyys
Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · ymmärtää solun merkityksen elämän perusyksikkönä, tunnistaa erilaisia soluja ja niiden rakenteita · ymmärtää solurakenteiden kehityksen ja merkityksen sekä evoluutioprosessin kokonaisuuden · osaa solun kemiallisen rakenteen ja toiminnan sekä osaa kytkeä ne yksilön toimintaan · hallitsee solun energiatalouden prosessit ja niiden merkityksen · tuntee geneettisen informaation rakenteen sekä sen siirtymisen solusta soluun ja sukupolvelta toiselle · tietää miten geenit ohjaavat solun toimintaa · osaa periytymisen lainalaisuuksien perusperiaatteet · tietää kuinka soluja tutkitaan ja hallitsee kokeellisen työskentelyn taitoja. Keskeiset sisällöt Solu elämän perusyksikkönä · miten soluja tutkitaan · erilaisia soluja · solun rakenne ja toiminta Solun energiatalous · energian sitominen · energian vapauttaminen Solujen toiminnan ohjaaminen · DNA:n rakenne ja toiminta · proteiinisynteesi Solujen lisääntyminen · mitoosi ja sen merkitys · solujen jakautuminen, kasvu ja erilaistuminen Periytymisen perusteet · geenit ja alleelit · sukusolut ja niiden synty meioosissa · periytymismekanismit Populaatiogenetiikka ja synteettinen evoluutioteoria Syventävät kurssit
Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · osaa ekologian perusteet ja ymmärtää ihmisen toiminnan vaikutuksen elolliseen luontoon · ymmärtää biodiversiteetin merkityksen ihmiskunnan tulevaisuudelle · hahmottaa ympäristöongelmien syitä ja niiden seurauksia ekosysteemeissä · tutustuu suomalaisiin ekosysteemeihin ja niiden erityispiirteisiin sekä perehtyy myös ihmisen muokkaamiin ekosysteemeihin · tuntee ja osaa arvioida menetelmiä, joilla voidaan tarkkailla ympäristön tilaa ja ratkaista syntyneitä ongelmia · osaa suunnitella ja toteuttaa pienen tutkimuksen ympäristön tilasta ja esittää sen tulokset · kehittää ympäristölukutaitoaan, ymmärtää vastuunsa ympäristön tilasta ja osaa toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Keskeiset sisällöt Ekologinen tutkimus · ekologisten peruskäsitteiden syventäminen · ekologisen tutkimuksen tehtävä · ympäristön laadun indikaattorit · oman tutkimuksen suunnittelu ja toteuttaminen Biodiversiteetti ja sen merkitys · biodiversiteetti luonnonvarana · eliölajien ja elinympäristöjen uhanalaisuus ja suojelu · biodiversiteetin väheneminen Ekologiset ympäristöongelmat, niiden syyt ja ratkaisumahdollisuudet · aineiden kiertoon liittyvät ongelmat · paikalliset ympäristöongelmat Suomen luonnon haavoittuvuus · pohjoiset metsät · suot · järvet ja virtavedet · Itämeri Kestävä tulevaisuus · ekologisesti kestävä kehitys ja yksilön valinnat · rakennettu ympäristö ja kaupunkiekologia · ekologisesti kestävä tuotanto · ympäristötekniikan mahdollisuudet
Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · osaa ihmissolun erilaistumisen pääpiirteet sekä kudosten ja elinten rakenteet ja toimintaperiaatteet · ymmärtää ihmisen kemiallisen tasapainon säätelymekanismeja sekä ulkoisten ja sisäisten tekijöiden vaikutuksia niihin · ymmärtää hermoston toiminnan ja hormonaalisen viestinnän merkityksen yksilön toimintojen ohjaajana · ymmärtää lisääntymiseen ja ihmisen elinkaareen liittyviä fysiologisia muutoksia sekä ihmisen yhteisöllisyyden merkityksen terveyden kannalta · pystyy selittämään elimistön kykyä sopeutua muutoksiin ja puolustautua ulkoisia uhkia vastaan ja tuntee merkityksellisimpien sairauksien syntymekanismeja · ymmärtää ihmisen lajinkehityksen sekä perimän ja ympäristön yhteisvaikutuksen ihmisen terveyteen · pystyy tarkastelemaan oppimiaan asioita arkielämän esimerkkien avulla ja tutustumaan alan uutisiin ja arvioimaan niitä kriittisesti. Keskeiset sisällöt Ihmisen solujen ja kudosten erityispiirteet · solujen synty, kasvu ja erilaistuminen kudoksiksi sekä kantasolujen merkitys · solujen vanheneminen ja kuolema · syöpä Elimistöjen rakenne, toiminta ja merkitys · ruoansulatus ja ravitsemus · hengityselimistö ja hengityksen säätely · veri ja verenkierto · erityselimistöt ja kemiallinen tasapaino · tuki- ja liikuntaelimistö Elintoimintojen säätely · umpirauhaset ja hormonit · hermosto ja aistit · lämmönsäätely Ihmisen lisääntyminen · sukupuolinen kehitys ja seksuaalisuus · hedelmöitys, raskaus ja synnytys Ihmisen elämänkaari ja yhteisöllisyys Perimän merkitys · ihmisen evoluutio ja ihminen lajina · perinnöllisyys ja terveys Elimistön sopeutuminen ja puolustusmekanismit · elimistön puolustusjärjestelmät · ihminen ja mikrobit · myrkylliset aineet ja mutageenit
Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · syventää tietojaan solun hienorakenteesta ja solun eri osien toiminnasta · ymmärtää elämän keskeisten molekyylien rakenteen ja merkityksen solun toiminnassa · hallitsee tärkeimpien mikrobiryhmien kuten bakteerien ja virusten rakenteen, toiminnan ja lisääntymisen periaatteet · tuntee geenien toiminnan ja sen säätelyn · tuntee geenien etsintä- ja tunnistusmenetelmiä sekä geenien siirtämisen tekniikan pääpiirteet ja hallitsee geeni- ja biotekniikan keskeiset käsitteet · tuntee biotekniikan tarjoamia sovellusmahdollisuuksia eri biotieteissä ja teollisuudessa · pystyy arvioimaan biotekniikan kehittymisen luomia mahdollisuuksia, uhkatekijöitä ja eettisiä ongelmia sekä tekemään niiden pohjalta perusteltuja arkielämän ratkaisuja. Keskeiset sisällöt Solun hienorakenne ja solujen välinen viestintä Solut proteiinien valmistajina · DNA:n, geenien ja genomien rakenne · entsyymit solun ja biotekniikan työkaluina Geenien toiminta · geenin toiminta ja sen säätely · mutaatiot Geeniteknologia ja sen mahdollisuudet · geenitekniikan menetelmät ja geenikartoitus · geenitutkimus lääketieteessä · geenitutkimus yksilöiden tunnistamismenetelmänä Mikrobit ja niiden merkitys · bakteerin ja viruksen rakenne, toiminta ja lisääntyminen · bakteerien viljely ja käsittely · mikrobit luonnossa ja ihmisen taloudessa Biotekniikka teollisuudessa Kasvien ja eläinten jalostus Geenitekniikan etiikka ja lainsäädäntö
Kurssilla tutustutaan kokeelliseen luonnontieteeseen tutkimukseen. Perehdytään sekä kokeen suunnitteluun, tekoon että tulosten käsittelyyn, tulkintaan ja arviointiin. Maantieteessä tarkastellaan elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmisen luomien järjestelmien rakennetta ja toimintaa. Maantieteen opetuksen tulee ohjata opiskelijaa tiedostamaan luonnon ja ihmistoiminnan vuorovaikutussuhteita sekä tarkastelemaan maailmaa muuttuvana ja kulttuurisesti monimuotoisena elinympäristönä. Maantieteen opetuksessa integroituvat luonnontieteelliset ja yhteiskuntatieteelliset aiheet. Opetuksen tavoitteena on, että opiskelija saa valmiuksia ympäristökysymysten alueelliseen jäsentämiseen ja kestävän kehityksen mukaisten ratkaisujen etsimiseen. Lukion maantieteen opetuksen tulee auttaa opiskelijaa ymmärtämään maailmanlaajuisia, alueellisia ja paikallisia ilmiöitä ja ongelmia sekä niiden ratkaisumahdollisuuksia. Tavoitteena on, että opiskelija oppii maantieteellisen tiedon avulla havaitsemaan muuttuvaan maailmaan vaikuttavia tekijöitä, muodostamaan perusteltuja mielipiteitä, ottamaan kantaa lähialueilla ja koko maailmassa tapahtuviin muutoksiin sekä toimimaan aktiivisesti luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Opetuksen tavoitteet Maantieteen opetuksen tavoitteena on, että opiskelija · osaa hankkia, tulkita ja kriittisesti arvioida maantieteellistä tietoa, kuten karttoja, tilastoja, kirjallisia, digitaalisia ja muita medialähteitä sekä osaa hyödyntää monipuolisesti tietotekniikkaa maantieteellisten tietojen esittämisessä · ymmärtää, mitä alueellisuus, tila ja paikka merkitsevät maantieteessä ja maantieteellisessä ajattelussa · osaa kuvata luonnon ja ihmistoiminnan alueellisia ilmiöitä, rakenteita ja vuorovaikutussuhteita sekä osaa kriittisesti arvioida ajankohtaisia maailman tapahtumia · osaa havainnoida, analysoida ja arvioida luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön tilaa, niissä tapahtuvia muutoksia sekä ihmisten hyvinvointia paikallisesti ja maailmanlaajuisesti · ymmärtää, mitä alueellinen kehittyneisyys merkitsee ja osaa pohtia mahdollisuuksia ratkaista taloudellisia ja sosiaalisia eriarvoisuusongelmia · tuntee ja ymmärtää erilaisia kulttuureja sekä suvaitsee ja kunnioittaa erilaisuutta · tuntee suunnittelun keinoja eri aluetasoilla ja tietää mahdollisuudet vaikuttaa oman ympäristönsä kehitykseen · osaa toimia ympäröivän maailman kysymyksiin kantaaottavana ja kestävän kehityksen puolesta toimivana aktiivisena maailmankansalaisena. Arviointi Maantieteessä arvioidaan maantieteellisen ajattelun kehittymistä tietojen ja taitojen suhteen. Arvioinnin kohteina ovat peruskäsitteiden hallinta, valmius perustella maantieteellisiä väittämiä ja kannanottoja sekä taito havaita alueellisia riippuvuuksia. Arvioinnissa otetaan huomioon myös taito tulkita ja arvioida maantieteellistä tietoainesta sekä soveltaa maantieteellistä tietoa eri tilanteissa. Arvioitavia taitoja ovat maantieteellisen tiedon analysointi-, käsittely- ja esittämistaidot kuten kartan tulkintataito ja muut graafiset taidot sekä opiskelijan yhteistyötaidot. Pakolliset kurssit 1. Sininen planeetta (GE1) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · osaa käyttää luonnonmaantieteen peruskäsitteitä · ymmärtää maapallon planetaarisuudesta johtuvat ilmiöt · osaa kuvata ilma-, vesi- ja kivikehän rakenteen ja toiminnan · ymmärtää, miten ja miksi luonnonmaisemat muuttuvat ja osaa tulkita kuvista ja kartoilta luonnonmaisemien rakennetta, syntyä ja kehitystä · ymmärtää elottoman ja elollisen luonnon vyöhykkeisyyden maapallolla · osaa soveltaa hankkimaansa luonnonmaantieteellistä tietoa sekä paikallisesti että maailmanlaajuisesti. Keskeiset sisällöt Maantieteellinen ajattelu Mitä on maantiede? · maantiede luonnontieteenä · maantieteellinen tietoaines, tutkimusmenetelmät ja tutkimuksen kulku · maailmankuvan muutos ja karttakuvan kehitys Maan planetaarinen luonne · aurinkokunnan synty ja perusrakenne · Aurinko ja sen vaikutukset maapallolla · Maan planetaariset liikkeet ja niistä johtuvat ilmiöt Ilmakehä liikkeessä · ilmakehän rakenne ja merkitys · tuuli ja sen synty, planetaariset ja alueelliset tuulet sekä paikallistuulet Vesikehä liikkeessä · veden kiertokulku luonnossa · sateiden synty ja jakautuminen · meriveden liikkeet ja merkitys Sää ja ilmasto · sää ja sen ennustaminen · lämpö- ja ilmastovyöhykkeet · ilmastonmuutos Maapallon muuttuvat pinnanmuodot · Maan rakenne · endogeeniset ja eksogeeniset tapahtumat maanpinnan muokkaajina Maapallon kasvillisuusvyöhykkeet · kasvillisuusvyöhykkeiden sijainti ja kuvaus · ihmisen toiminnan edellytykset ja vaikutukset eri kasvillisuusvyöhykkeillä Luonnonmaisemien tulkinta karttojen ja kuvien avulla
Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · osaa käyttää kulttuurimaantieteen käsitteitä sekä osaa tulkita ihmisen toimintaan liittyviä ilmiöitä ja rakenteita kulttuurimaantieteen teorioita ja malleja hyväksi käyttäen · tuntee eri kulttuureja ja osaa arvioida niiden kehittymiseen vaikuttaneita tekijöitä · osaa analysoida maapallon eri alueiden väestönkehitystä ja asutuksen piirteitä sekä kaupungistumisen syitä ja seurauksia · osaa arvioida luonnonvarojen ja ympäristön tarjoamien mahdollisuuksien vaikutusta ihmisen toimintaan eri alueilla sekä ymmärtää ekologisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen merkityksen · tuntee aluesuunnittelun tavoitteita ja vaikuttamiskeinoja · tuntee kehittyneisyyserojen erilaiset ilmenemismuodot · osaa arvioida ihmisten hyvinvointia, ympäristön tilaa sekä kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä nyt ja tulevaisuudessa maapallon eri alueilla. Keskeiset sisällöt Kulttuurimaantieteen olemus ja tehtävät · lähestymistavat ja näkökulmat · maantieteellinen mieltäminen ja miellekartat · paikkojen kokeminen ja alueellinen identiteetti Väestö ja asutus · väestönkehitys ja väestönkasvu · asutuksen alueellinen jakautuminen, muuttoliikkeet ja kaupungistuminen · kulttuurit ja kulttuurien muuttuminen sekä vähemmistökulttuurit Luonnonvarat · luokittelu ja riittävyys Alkutuotanto ja ympäristö · ravinnontuotanto ja ravinnon riittävyys sekä kestävä maa- ja kalatalous · maatalouden muodot · metsät luonnonvarana ja kestävä metsätalous Teollisuus ja energia · raaka-aineet ja energialähteet · teollisuuden sijainti · kestävän teollisuuden ja energiatalouden periaatteet Liikkuminen ja vuorovaikutus · liikennejärjestelmät · matkailu ja sen merkitys eri alueilla · maailmankauppa · alueellinen leviämisilmiö – maantieteellinen diffuusio Ihmistoiminnan alueellinen rakenne · ytimet ja periferiat · maankäyttö maaseudulla ja kaupungeissa · keskukset ja vaikutusalueet · kulttuurimaisemien tulkinta karttojen ja kuvien avulla Kehityksen ohjailu ja kestävä kehitys · aluesuunnittelu ja osallistuvan suunnittelun periaatteet · kehittyneisyyserot eri aluetasoilla · kansainvälinen yhteistyö · globalisaatio Syventävät kurssit 3. Riskien maailma (GE3) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · tuntee luonnon toimintaan, ihmisen toimintaan sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutukseen liittyvät riskit maapallolla sekä osaa arvioida niiden merkitystä ihmisen ja ympäristön kannalta · tuntee millaisia riskejä maapallon eri alueilla ilmenee sekä osaa vertailla ja arvioida eri alueiden riskiherkkyyttä sekä maailmanlaajuisesti että paikallisesti · osaa arvioida alueiden kehittyneisyyden ja alueilla ilmenevien riskien välistä suhdetta · osaa seurata ja kriittisesti arvioida ajankohtaisia riskiuutisia eri medioissa sekä osaa soveltaa oppimaansa tietoa riskiuutisten analysointiin ja arviointiin · tietää, millaisten ratkaisujen avulla uhkia voidaan välttää tai niiden vaikutuksia lieventää · ymmärtää, että ihminen vaikuttaa omalla toiminnallaan maapallon elinkelpoisuuteen sekä ihmisten hyvinvointiin ja turvallisuuteen · tietää mahdollisuudet ennakoida ja varautua riskeihin, säädellä ristiriitoja sekä toimia kestävän kehityksen mukaisesti. Keskeiset sisällöt Riskien maantiede, riskien luokittelu ja merkitys Luonnon toimintaan liittyvät riskit ja riskialueet · avaruuteen liittyvät uhkat, endogeeniset riskit, myrskyt, tulvat, kuivuus ja eliöperäiset riskit · luonnonriskeihin varautuminen Ihmisen ja luonnon riippuvuuteen liittyvät ympäristöriskit ja riskialueet · luonnonvarojen käyttöön liittyvät riskit: energiakysymykset ja luonnonvarojen riittävyys, puhtaan veden saatavuus, eroosio ja aavikoituminen, ilmaston muutos, saastuminen ja biodiversiteetin heikkeneminen · mahdollisuudet estää ja pienentää ympäristöriskejä kestävän kehityksen keinoin Ihmiskunnan riskit ja riskialueet · väestönkasvu ja nälkä, kaupungistuminen, globalisoitumiseen liittyvät riskit, yhteiskunnalliset ja poliittiset jännitteet, sodat, pakolaisuus ja sosiaalinen eriarvoistuminen · ristiriitojen säätelymahdollisuudet Tekniset riskit
Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · osaa kartografian perusteet · tuntee maantieteellisten paikkatietojärjestelmien periaatteita ja sovellusmahdollisuuksia · osaa kerätä tiettyyn alueeseen liittyvää tietoa eri tavoin kuten kenttähavainnoinnin, kyselyn tai haastattelun avulla sekä kartastoista, kartoista, tilastoista ja muista lähteistä · osaa käyttää tietoverkkoja aineistojen hankinnassa, vuorovaikutteisessa työstämisessä ja tulosten julkaisemisessa · osaa visualisoida alueellista tietoa karttoina, diagrammeina ja valokuvina · osaa analysoida ja tulkita hankkimaansa aineistoa ja laatia aineiston avulla kuvauksen alueesta · osaa tieteellisen kirjoittamisen periaatteet, kuten kriittisen lähteiden käytön ja viittaustekniikan sekä tuntee tekijänoikeudet. Keskeiset sisällöt Kartografian perusteet ja maantieteelliset lähdeaineistot · kenttähavainnot, kysely ja haastattelu · kartat, niiden mittakaavat, karttaprojektiot ja karttatyypit, ilmakuvat ja satelliittikuvat · numeeriset lähteet sekä niiden visualisointi karttoina ja diagrammeina · painettu lähdekirjallisuus ja digitaalisessa muodossa kuten tietoverkoissa ja CD-ROM-tallenteina olevat lähteet Paikkatietojärjestelmät · paikkatiedon perusteet ja sen sovellusmahdollisuudet · esimerkkejä maantieteellisen lähdeaineiston käsittelystä, tulkinnasta ja visualisoinnista eritasoisilla alueilla paikkatieto-ohjelman avulla Oma aluetutkimus · tutkimusalueen valinta · aineiston keruu karttojen, tilastojen, digitaalisen paikkatietoaineiston tai muiden tietolähteiden avulla, aineiston käsittely ja tulkinta sekä pienimuotoisen aluekuvauksen raportointi · aihealueet: tutkimusalueen sijainti osana laajempia aluekokonaisuuksia, alueen koko, luonnonolot, väestö ja asutus, luonnonvarat ja maankäyttö, elinkeinot, liikenne ja palvelut, alueen jako osa-alueisiin sekä alueen ongelmat ja kehittäminen Fysiikka on empiirinen luonnontiede, jossa luonnon perusrakennetta ja ?ilmiöitä pyritään ymmärtämään ja selittämään käyttäen luonnosta kokeellisin menetelmin saatavaa tietoa. Tavoitteena on löytää luonnossa yleispäteviä lainalaisuuksia ja esittää ne matemaattisina malleina. Fysiikan opetuksen yleispiirteet ja opetuksen tavoitteet löytyvät valtakunnallisesta opetussuunnitelmasta, ja koulun fysiikan opetus noudattaa näitä periaatteita. Aihekokonaisuudet Fysiikan opetuksessa huomioidaan kaikissa kursseissa aihekokonaisuudet, jotka ovat orgaanisena osana kurssisisällöissä. Aihekokonaisuuksista korostuu kuitenkin teknologia ja yhteiskunta, josta fysiikan kurssit luovat kokonaiskäsityksen. Tietyssä kurssissa mahdollisesti korostuva muu aihekokonaisuus on mainittu kyseisen kurssin kohdalla. Pakollinen kurssi 1. Fysiikka luonnontieteenä (FY1) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · saa tyydytystä tiedon ja ymmärtämisen tarpeelleen sekä saa vaikutteita, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta fysiikkaa kohtaan · tutustuu aineen ja maailmankaikkeuden rakenteeseen liittyviin peruskäsitteisiin ja osaa jäsentää käsitystään luonnon perusrakenteista ja ilmiöistä fysiikan käsitteiden ja periaatteiden avulla · ymmärtää, kuinka luonnontieteellinen tieto rakentuu kokeellisen toiminnan ja siihen kytkeytyvän mallintamisen kautta · suunnittelee ja tekee yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita sekä kykenee tulkitsemaan ja arvioimaan kokeellisesti saatua tietoa ja esittämään sitä muille · tulkitsee ja mallintaa kokeellisen työn tuloksia graafisesti · käyttää opiskelun tukena tieto- ja viestintätekniikkaa. Keskeiset sisällöt · fysiikan merkitys historian eri vaiheissa ja nykyaikana · aineen ja maailmankaikkeuden rakenteet ja perusvuorovaikutukset · energian, erityisesti säteilyn, sitoutuminen ja vapautuminen luonnon ja ihmisen aikaansaamissa prosesseissa · kokeellisuus ja mallintaminen perustana fysikaalisen tiedon rakentumisessa, mittaaminen, tulosten esittäminen ja niiden luotettavuuden arviointi · voima liikkeen muutoksen aiheuttajana · liikkeen kuvaamisessa tarvittavat peruskäsitteet ja liikkeen graafinen esitys Aihekokonaisuudet Kurssissa korostuu aihekokonaisuuksista viestintä- ja mediaosaaminen. Syventävät kurssit Syventävien kurssien tavoitteena on, että opiskelija · saa valmiuksia opiskella luonnontieteellisillä ja luonnontieteitä soveltavilla aloilla · tutkii luonnon ilmiöitä sekä mallintaa ja esittää niitä matemaattisten ja graafisten menetelmien avulla · rakentaa fysiikan malleja ja käyttää niitä ennusteiden tekemiseen · tutkii ja havainnollistaa malleja tieto- ja viestintätekniikan avulla · tutustuu klassisen fysiikan osa-alueisiin ja modernin fysiikan alkeisiin · tutustuu fysiikan eri osa-alueisiin liittyvään teknologiaan · tutustuu fysiikan merkitykseen yhteiskunnan eri alueilla · tutustuu fysiikan sovelluksiin ja niihin liittyviin turvallisuustekijöihin.
Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · tuntee lämpöön liittyvät ilmiöt · tutkii aineen termodynaamiseen tilaan tai lämpöopin pääsääntöihin liittyviä ilmiöitä · saa valmiuksia osallistua ympäristöä ja teknologiaa koskevaan kriittiseen keskusteluun ja päätöksentekoon. Keskeiset sisällöt · kaasujen tilanmuutokset ja lämpölaajeneminen · paine, hydrostaattinen paine · kappaleiden lämpeneminen, jäähtyminen, olomuodon muutokset ja lämpöenergia · mekaaninen energia, työ, teho ja hyötysuhde · lämpöopin pääsäännöt, sisäenergia · energiavarat Aihekokonaisuudet Kurssissa korostuu aihekokonaisuuksista kestävä kehitys.
Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · saa yleiskuvan luonnon jaksollisista ilmiöistä ja perehtyy niitä selittäviin keskeisiin periaatteisiin · perehtyy värähdys- ja aaltoliikkeen perusteisiin tutkimalla mekaanista värähtelyä, ääntä tai sähkömagneettisia aaltoja. Keskeiset sisällöt · harmoninen voima ja värähdysliike · aaltoliikkeen synty ja aaltojen eteneminen · aaltoliikkeen interferenssi, diffraktio ja polarisoituminen · heijastuminen, taittuminen ja kokonaisheijastuminen · valo, peilit ja linssit · ääni, melun terveysvaikutukset ja kovalta ääneltä suojautuminen
Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · ymmärtää liikkeeseen liittyviä ilmiöitä ja käsittelee niitä selittäviä malleja · tutkii etenemisliikkeeseen liittyviä ilmiöitä kokeellisesti ja perehtyy niiden avulla Newtonin lakeihin · ymmärtää säilymislakien merkityksen fysiikassa. Keskeiset sisällöt · liikkeen mallit ja Newtonin lait · etä- ja kosketusvoimat, erityisesti liikettä vastustavat voimat, noste · liikemäärän säilyminen ja impulssiperiaate · liike- ja potentiaalienergia sekä työperiaate · värähdysliikkeen energia
Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · syventää osaamistaan mekaniikassa sekä statiikkaan ja pyörimiseen liittyvien ilmiöiden laskennallista hallintaa · syventää tuntemustaan mekaniikan maailmankuvasta. Keskeiset sisällöt · momentti ja tasapaino pyörimisen suhteen · pyörimisliikkeen mallit, tasainen ja tasaisesti kiihtyvä pyörimisliike · pyörimisen liikeyhtälö · pyörimismäärän säilyminen · pyörimisliikkeen energia · ympyräliike ja ympyräliikkeen kiihtyvyys · gravitaatio ja gravitaation alainen liike · heittoliike ja planeettojen liike · satelliitit ja niiden käyttö
Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä, tutustuu mittaustekniikkaan · osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia virtapiirejä. Keskeiset sisällöt · sähköpari, sähkövirran kulku metallijohteessa · jännitteen ja sähkövirran mittaaminen · Ohmin laki · Joulen laki · vastukset, vastusten kytkennät ja Kirchoffin lait · Coulombin laki, homogeeninen sähkökenttä ja aine sähkökentässä · kondensaattori, kytkennät ja energia · sähkövirran kulku puolijohteessa, esimerkkinä diodi
Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · syventää tuntemustaan sähkömagnetismin ilmiöistä · perehtyy sähköturvallisuuteen · syventää tuntemustaan sähkömagneettisten ilmiöiden merkityksestä yhteiskunnassa. Keskeiset sisällöt · magneettinen voima, magneettikenttä ja aine magneettikentässä · varattu hiukkanen homogeenisessa sähkö- ja magneettikentässä · induktiolaki ja Lenzin laki · induktioilmiöitä - pyörrevirrat, generaattori ja itseinduktio · energian siirto sähkövirran avulla · tehollisen jännitteen ja sähkövirran mittaaminen sekä impedanssin taajuusriippuvuuden määrittäminen · värähtelypiiri ja antenni, sähkömagneettinen viestintä · sähköturvallisuus · energiateollisuus Aihekokonaisuudet Kurssissa korostuu aihekokonaisuuksista hyvinvointi ja turvallisuus.
Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · tutustuu kvantittumiseen, dualismiin sekä aineen ja energian ekvivalenssiin aineen rakennetta ja rakenneosien dynamiikkaa hallitsevina periaatteina · syventää kokonaiskuvaa fysiikan kehityksestä ja sen pätevyysalueesta luonnonilmiöiden tulkitsijana. Keskeiset sisällöt · sähkömagneettinen säteily · röntgensäteily · mustan kappaleen säteily · valosähköilmiö · säteilyn hiukkasluonne ja hiukkasten aaltoluonne · atomimallit esimerkkinä Bohrin atomimalli · kvantittuminen, viivaspektri, atomin energiatilat ja energiatasokaavio · atomiytimen rakenne · radioaktiivisuus ja säteilyturvallisuus · massan ja energian ekvivalenssi · ydinreaktiot ja ydinenergia · aineen pienimmät osaset ja niiden luokittelu Koulukohtaiset syventävät kurssit Koulukohtaisissa syventävissä kursseissa on samat tavoitteet kuin edellä esitetyissä syventävissä kursseissa.
Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · luo kokonaiskuvan opiskelluista kursseista · yhdistää eri kursseissa opiskeltuja asiasisältöjä yhtenäiseksi kokonaisuudeksi · syventää kursseissa opiskeltuja asiasisältöjä · antaa lisävalmiuksia opiskeluun luonnontieteellisillä ja luonnontieteitä soveltavilla aloilla sekä antaa valmiuksia näille aloille pyrkimiseen
Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · perehtyy käsitykseemme maailmankaikkeudesta · saa valmiudet löytää tietoa ja perehtyä aiheeseen vielä tarkemmin kurssin jälkeenkin oman mielenkiinnon mukaan Keskeiset sisällöt · tuntee tähtitieteen historiallista taustaa · tutustuu aurinkokuntaamme, tähtiavaruuteen ja galaksiavaruuteen tarkastellen sekä rakenteita että näissä vaikuttavia luonnonilmiöitä Aihekokonaisuudet Kurssissa korostuu aihekokonaisuuksista kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus. Koulukohtaiset soveltavat kurssit 11. Kokeellinen fysiikka (FY11) Kurssilla tehdään kokeellisia töitä liittyen eri fysiikan osa-alueisiin. Töiden yhteydessä tutustutaan erilaisiin mittaustekniikoihin ja luonnontieteen tutkimusmenetelmiin. Työselostusten laadinnan yhteydessä tutustutaan myös virhelaskentaan tulosten tarkastelussa. Kurssilla tehdään yhteistyötä korkeakoulujen kanssa. Kemian opetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus välittää kuvaa kemiasta yhtenä keskeisenä perusluonnontieteenä, joka tutkii ja kehittää materiaaleja, tuotteita, menetelmiä ja prosesseja kestävän kehityksen edistämiseksi. Opetus auttaa ymmärtämään jokapäiväistä elämää, luontoa ja teknologiaa sekä kemian merkitystä ihmisen ja luonnon hyvinvoinnille tutkimalla aineita, niiden rakenteita ja ominaisuuksia sekä aineiden välisiä reaktioita. Kemian opetukselle on luonteenomaista kemiallisten ilmiöiden ja aineiden ominaisuuksien havaitseminen ja tutkiminen kokeellisesti, ilmiöiden tulkitseminen ja selittäminen mallien ja rakenteiden avulla, ilmiöiden kuvaaminen kemian merkkikielellä sekä ilmiöiden mallintaminen ja matemaattinen käsittely. Monipuolisin työtavoin ja arviointimenetelmin opiskelijoita ohjataan kemian tietojen ja taitojen sekä persoonallisuuden kaikkien osa-alueiden kehittämiseen. Kemian opetuksen toteutuksessa otetaan huomioon opiskelijoiden opiskeluvalmiudet ja luodaan myönteinen kuva kemiaa sekä sen opiskelua kohtaan. Opetuksen tavoitteet Kemian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija · osaa kemian keskeisimmät peruskäsitteet ja tietää kemian yhteyksiä jokapäiväisen elämän ilmiöihin sekä ihmisen ja luonnon hyvinvointiin · osaa kokeellisen työskentelyn ja muun aktiivisen tiedonhankinnan avulla etsiä ja käsitellä tietoa elämän ja ympäristön kannalta tärkeistä kemiallisista ilmiöistä ja aineiden ominaisuuksista sekä arvioida tiedon luotettavuutta ja merkitystä · osaa tehdä ilmiöitä koskevia kokeita ja oppii suunnittelemaan niitä sekä osaa ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat · osaa tulkita ja arvioida kokeellisesti tai muutoin hankkimaansa tietoa ja keskustella siitä sekä esittää sitä muille · perehtyy tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksiin tiedonhankinnan ja mallintamisen välineinä · perehtyy nykyaikaiseen teknologiaan teollisuudessa ja ympäristötekniikassa · osaa käyttää kemiallista tietoa kuluttajana terveyden ja kestävän kehityksen edistämisessä sekä osallistuttaessa luontoa, ympäristöä ja teknologiaa koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon · saa kokemuksia, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta kemiaa ja sen opiskelua kohtaan. Arviointi Kemiassa arvioinnin kohteena on kemiallisen tiedon ymmärtäminen sekä soveltamisen taito. Arvioinnissa tulee lisäksi ottaa huomioon kokeellisen tiedonhankinnan ja ?käsittelytaitojen kehittyminen, johon kuuluvat · havaintojen tekeminen, mittausten ja kokeiden suunnittelu ja toteutus · työvälineiden ja reagenssien turvallinen käyttö · tulosten esittäminen sekä suullisesti että kirjallisesti · tulosten tulkitseminen, mallintaminen ja arviointi · johtopäätösten tekeminen ja soveltaminen. Kemiassa arvioinnin menetelminä käytetään kurssikokeita, osallistumisaktiivisuuden seurantaa, kokeellista työskentelyä, työselostuksia, projektitöitä, esitelmiä tai tutkielmia. Lisäksi opiskelijan käsitteellisten ja menetelmällisten tietojen ja taitojen kehittymistä seurataan jatkuvasti. Suoritusjärjestys Hyväksilukeminen Soveltavan työkurssin voi suorittaa myös muussa oppilaitoksessa, jolloin kurssista on laadittava raportti, mistä käy selville suoritetun kurssin sisältö ja laajuus. Pakollinen kurssi 1. Ihmisen ja elinympäristön kemia (KE1) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · saa kuvan kemiasta, sen mahdollisuuksista ja merkityksestä · syventää aiemmin opittujen kemian perusteiden ymmärtämistä kurssilla käsiteltävien asioiden yhteydessä · osaa orgaanisten yhdisteiden rakenteita, niiden ominaisuuksia ja reaktioita sekä ymmärtää niiden merkityksen ihmiselle ja elinympäristölle · tuntee erilaisia seoksia sekä niihin liittyviä käsitteitä · kehittää tietojen esittämisessä ja keskustelussa tarvittavia valmiuksia · oppii kokeellisen työskentelyn, kriittisen tiedonhankinnan ja -käsittelyn taitoja · osaa tutkia kokeellisesti orgaanisten yhdisteiden ominaisuuksia ja reaktioita, tuntee erotus- ja tunnistamismenetelmiä sekä osaa valmistaa liuoksia. Keskeiset sisällöt · orgaanisia yhdisteryhmiä kuten hiilivetyjä, orgaanisia happiyhdisteitä, orgaanisia typpiyhdisteitä sekä niiden ominaisuuksia ja sovelluksia · orgaanisissa yhdisteissä esiintyvät sidokset sekä poolisuus · erilaiset seokset, ainemäärä, pitoisuus · orgaanisten yhdisteiden hapettumis- ja pelkistymisreaktioita sekä protoninsiirtoreaktioita Syventävät kurssit 2. Kemian mikromaailma (KE2) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · tuntee aineen rakenteen ja ominaisuuksien välisiä yhteyksiä · osaa käyttää aineen ominaisuuksien päättelyssä erilaisia kemian malleja, taulukoita ja järjestelmiä · ymmärtää orgaanisten yhdisteiden rakenteita ja tuntee rakenteen määrityksessä käytettäviä menetelmiä · osaa tutkia kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen aineiden rakenteeseen, ominaisuuksiin ja reaktioihin liittyviä ilmiöitä. Keskeiset sisällöt · alkuaineiden ominaisuudet ja jaksollinen järjestelmä · elektroniverhon rakenne ja atomiorbitaalit · hapetuslukujen määräytyminen ja yhdisteen kaava · kemiallinen sidos, sidosenergia ja aineen ominaisuudet · atomiorbitaalien hybridisoituminen ja orgaanisten yhdisteiden sidos- ja avaruusrakenne · isomeria
Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · ymmärtää kemiallisen reaktion tapahtumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä niiden merkityksen elinympäristössä (teollisuus) · ymmärtää energian sitoutumisen ja vapautumisen kemiallisissa reaktioissa sekä niiden merkityksen yhteiskunnassa · osaa kirjoittaa reaktioyhtälöitä ja käsitellä reaktioita matemaattisesti · osaa tutkia kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen reaktioihin, reaktionopeuteen ja -mekanismeihin liittyviä ilmiöitä. Keskeiset sisällöt · kemiallisen reaktion symbolinen ilmaisu · epäorgaanisia ja orgaanisia reaktiotyyppejä, mekanismeja sekä sovelluksia · stoikiometrisia laskuja, kaasujen yleinen tilanyhtälö · energianmuutokset kemiallisessa reaktiossa · reaktionopeus ja siihen vaikuttavat tekijät
Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · tuntee teollisesti merkittäviä raaka-aineita sekä niiden jalostusprosesseja · tuntee hapettimia ja pelkistimiä ja niiden käyttöä sekä osaa kirjoittaa hapettumis-pelkistymisreaktioita · osaa sähkökemiallisten ilmiöiden periaatteet sekä niihin liittyviä kvantitatiivisia sovelluksia · tuntee erilaisia materiaaleja, niiden koostumusta, ominaisuuksia ja valmistusmenetelmiä sekä kulutustavaroiden ympäristövaikutusten arviointiin käytettäviä menetelmiä · osaa tutkia kokeellisesti ja malleja käyttäen metalleihin ja sähkökemiaan liittyviä ilmiöitä. Keskeiset sisällöt · sähkökemiallinen jännitesarja, normaalipotentiaali, kemiallinen pari ja elektrolyysi · hapettumis-pelkistymisreaktiot · metallit ja epämetallit sekä niiden happi- ja vety-yhdisteet · bio- ja synteettiset polymeerit, komposiitit 5. Reaktiot ja tasapaino (KE5) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · ymmärtää reaktion tasapainotilan muodostumisen ja niihin liittyviä laskennallisia tasapainosovelluksia · ymmärtää tasapainon merkityksen ja tutustuu tasapainoon teollisuuden prosesseissa ja luonnon ilmiöissä · osaa tutkia kokeellisesti ja malleja käyttäen kemialliseen tasapainoon liittyviä ilmiöitä. Keskeiset sisällöt · reaktiotasapaino · happo-emästasapaino, vahvat ja heikot protolyytit, puskuriliuokset ja niiden merkitys · liukoisuus ja liukoisuustasapaino · tasapainoon liittyvät graafiset esitykset Soveltava kurssi 6. Työkurssi (KE6) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · tuntee työturvallisuuden merkityksen laboratoriotyöskentelyssä · tuntee tavallisimmat laboratoriotyöskentelymenetelmät · osaa työskennellä itsenäisesti valitsemansa ongelman parissa · osaa laatia työselostuksen työstään · tutustuu modernin kemian välineistöön · tutustuu korkeakouluun kemian opiskelun ympäristönä Keskeiset sisällöt · kvantitatiiviset menetelmät · saostusreaktiot · erotusmenetelmät · epäorgaaniset synteesit · orgaaniset synteesit · tasapainokemiaa · tutustumista ja mahdollista työskentelyä lähialueen teollisuuslaitoksissa ja yliopiston kemian laitoksella · osallistuminen ”Arkipäivän kemiaa” -seminaariin ja Kemia-päiville Koulukohtainen syventävä kurssi 7. Kemian kokonaiskuva (KE7) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · kertaamisen kautta pystyy itsenäisesti käsittelemään oppimaansa tietoa soveltavasti ja muodostamaan kokonaiskuvan kemiasta nykyaikaisena luonnontieteenä · vahvistaa ongelmanratkaisu- ja laskuvalmiuksiaan reaalikoetta ja jatko-opintoja varten Keskeiset sisällöt · kemiallinen ongelmanratkaisu · reaalikokeen mallikysymyksiä · vanhoja reaalikoe- ja pääsykoekysymyksiä Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin tutustutaan niiden omista lähtökohdista käsin. Uskonnonopetuksessa uskontoa tarkastellaan laajasti osana kulttuuria ja yhteiskuntaa sekä yhteisön ja yksilön elämää. Uskonnonopetus on erilaisia näkemyksiä huomioon ottavaa ja yksilöllistä vakaumusta kunnioittavaa. Oppiaineksen opetuksessa hyödynnetään viimeaikaista teologista ja uskontotieteellistä tutkimusta. Koska uskonto on osa kulttuuria ja yhteiskuntaa, uskonnonopetuksella on luontaiset kytkennät myös humanistis-yhteiskunnallisiin tieteisiin ja taideaineisiin. Uskonnonopetuksessa luodaan edellytykset ymmärtää uskontoja ja soveltaa tätä tietoa oman maailmankatsomuksen, kulttuurin ja yhteiskunnan jäsentämisessä sekä kulttuurien välisessä vuorovaikutuksessa. Opetuksessa käytetään hyväksi uskontojen omia lähteitä, tutkimusta ja eri medioiden välittämää ajankohtaista materiaalia. Opetuksessa painottuvat aktivoivat työtavat, joiden avulla uskonnon sisältöjä liitetään opiskelijoiden kokemusmaailmaan ja autetaan heitä prosessoimaan ja sisäistämään kurssien sisältöjä ja kasvamaan asetettujen tavoitteiden suuntaan. Opetuksen tavoitteet Uskonnon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija · hallitsee uskontoihin liittyvää kulttuurista lukutaitoa niin, että hän ymmärtää uskonnon merkityksen ja vaikutuksen niin yksityisen ihmisen ja yhteisön elämässä kuin yhteiskunnassa ja kulttuurissakin · hallitsee käsitteitä, tietoa ja taitoa, joiden avulla hän osaa pohtia ja analysoida erilaisia uskontoihin liittyviä kysymyksiä · kykenee rakentamaan, jäsentämään ja arvioimaan omaa maailmankatsomustaan ja kulttuuri-identiteettiään sekä arvostaa oman kulttuurinsa ja muiden kulttuurien uskonnollista perinnettä · kunnioittaa ihmisiä, joilla on erilainen vakaumus ja pystyy elämään ja toimimaan eri kulttuureista tulevien ja eri tavoin ajattelevien ja uskovien ihmisten kanssa monikulttuurisessa yhteiskunnassa ja maailmassa · ymmärtää henkilökohtaisen vastuun merkityksen sekä tiedostaa erilaisten eettisten ratkaisujen taustalla vaikuttavat arvot ja niiden merkityksen · hallitsee uskonnollisiin ja moraalisiin kysymyksiin liittyviä keskustelu- ja ajattelutaitoja sekä uskontoihin liittyvän tiedon itsenäistä hankintaa ja kriittistä arviointia. Arviointi Uskonnon opetuksessa arviointi kohdistuu katsomuksellisten ajattelutaitojen hallintaan, joka tarkoittaa kykyä yhdistellä, eritellä ja arvioida uskontoja, uskonnon ja kulttuurin sekä uskonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutusta. Opetuksessa opiskelijoita ohjataan arvioimaan asetettujen ja omien tavoitteiden saavuttamista. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan työn määrä ja laatu sekä opiskelijoiden yksilölliset taidot. Arvioinnin tulee kannustaa opiskelijoita oman työskentelynsä suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen. Evankelis-luterilainen uskonto Pakolliset kurssit 1. Uskonnon luonne ja merkitys (UE1) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · tietää, millainen ilmiö uskonto on, ja tuntee Raamatun ominaislaadun pyhän kirjallisuuden edustajana · ymmärtää uskonnon yleismaailmallisen luonteen, uskonnoissa ilmenevät kysymyksenasettelut ja uskonnon nivoutumisen kulttuuriin ja yhteiskuntaan · saa aineksia ja käsitteellisiä välineitä oman maailmankatsomuksensa jäsentämiseen · tuntee Raamatun vaikutuksen länsimaisessa kulttuurissa ja Raamatun tutkimuksen osana uskonnon tutkimusta · oppii pyhyyden ymmärtämisen avulla kunnioittamaan ihmisiä, joilla on erilainen vakaumus. Keskeiset sisällöt · uskonnon määrittely ja tutkiminen · uskonnon ydinkysymykset · uskonto yhteisössä ja yksilön kokemuksessa · Raamattu pyhänä kirjallisuutena · yleispiirteet Raamatun synnystä ja sisällöstä · Raamatun tutkimus- ja tulkintatavat · Raamatun vaikutukset maailmankuvaan ja kulttuuriin
Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · ymmärtää, miten kristillinen kirkko on muotoutunut, levinnyt ja vaikuttanut ympäristöönsä eri aikoina ja miten se on ollut vuorovaikutuksessa aikansa kulttuurin ja yhteiskunnan kanssa · tuntee kirkon opin rakentumisen, jumalanpalveluselämän ja taiteen vuorovaikutuksen, sekä kirkon poliittisen ja sosiaalisen merkityksen historian eri vaiheissa · ymmärtää, miten kristinusko vaikuttaa erilaisina kirkkokuntina eri puolilla maailmaa · osaa analysoida erilaisten kristillisten perinteiden ilmenemistä nykyajassa ja ymmärtää näihin sisältyvän yhteisen, ekumeenisen perustan. Keskeiset sisällöt kristillisen kirkon synty · alkukirkosta idän ja lännen kirkon eroon · lännen kirkko keskiajalla idän kirkon kehitys · reformaatio ja kirkkojen kehitys uudella ajalla · nykyinen kristikunta ja kirkkojen rooli nykyajan maailmassa · kirkkojen ja uskontojen välinen vuoropuhelu
Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · hallitsee eettisen kysymyksenasettelun ja ymmärtää elämänkysymysten ja eettisen pohdinnan merkityksen · saa käsitteellisiä välineitä eettisten kysymysten tarkasteluun · ymmärtää tekevänsä päivittäin moraalisia valintoja ja tietää olevansa vastuussa ratkaisuistaan · saa perustiedot ihmisen elämänkysymyksistä ja ajankohtaisista etiikan aiheista ja osaa kytkeä ne uskonnon kannalta keskeisiin kysymyksenasetteluihin · ymmärtää Raamatun yhteyden elämänkysymyksiin ja etiikkaan · ymmärtää kristinuskon ja etiikan yhteyden, erityisesti luterilaisen etiikan keskeisen sisällön ja kirkkojen eettisten kannanottojen taustalla olevia teologisia perusteita. Keskeiset sisällöt · ihmisen tärkeät elämänkysymykset: elämän tarkoitus, kärsimys, kuolema · kristillinen käsitys Jumalasta, ihmisestä, luonnosta ja pelastumisesta · hyvän ja pahan käsitteet · kristillinen etiikka ja etiikan teoriat · yksilöeettisiä kysymyksiä · yhteiskuntaeettisiä kysymyksiä Syventävät kurssit 4. Uskontojen maailmat (UE4) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · tuntee maailmanuskontojen ominaispiirteet · ymmärtää uskontoihin liittyvän sisäisen monimuotoisuuden ja niiden vaikutuksen ajatteluun, kulttuuriin ja yhteiskuntaan · ymmärtää eri uskonnoissa ilmenevien ihmiselämän peruskysymysten samankaltaisuuden ja oppii arvostamaan muiden kulttuurien uskonnollista ja eettistä perinnettä. Keskeiset sisällöt Kurssilla käsitellään hindulaisuutta, buddhalaisuutta, Kiinan ja Japanin uskontoja, juutalaisuutta ja islamia alla olevien teemojen näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaan luonnonkansojen uskontojen yhteisiä piirteitä. · uskontojen levinneisyys ja kannattajamäärät · uskontojen pyhät kirjat ja oppi · uskontojen eettiset ohjeet · uskontojen kultit ja rituaalit · uskontojen suuntaukset · uskonnot ja yhteiskunta Mahdollisuuksien mukaan voidaan toteuttaa myös opintoretki tai vierailu johonkin kurssiin liittyvään kohteeseen. Tällä tavoin uskonnollinen käsitteistö, tavat ja symboliikka tulevat oppilaalle elävästi esille omassa ympäristössään.
Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · tuntee uskonnon ilmenemismuodot Suomessa muinaissuomalaisesta uskonnosta nykypäivän uskonnollisuuteen · ymmärtää Suomen uskonnollisista ja maailmankatsomuksellisista kysymyksistä käytyä keskustelua ja siihen liittyviä taustatekijöitä · osaa jäsentää Suomen uskonnollisia liikkeitä niiden toiminnan ja opillisten korostusten näkökulmasta. Keskeiset sisällöt · muinaissuomalainen uskonto · Suomen kirkkohistorian yleislinjat · luterilainen kirkko ja muut kristilliset kirkot nykypäivän Suomessa · ei-kristilliset yhteisöt Suomessa · kristinuskon vaikutus suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan Mahdollisuuksien mukaan voidaan toteuttaa myös opintoretki tai vierailu johonkin kurssin aiheeseen liittyvään kohteeseen. Pakollinen kurssi 1. Johdatus filosofiseen ajatteluun (FI1) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · hahmottaa filosofisia ongelmia ja niiden erilaisia mahdollisia ratkaisuja, ymmärtää, miten filosofiassa käsitteellistetään todellisuutta, tietämistä, toimintaa ja arvoja · tunnistaa erilaisia filosofisia, tieteellisiä ja arkisia käsityksiä todellisuudesta, sen tietämisestä ja siinä toimimisesta · hahmottaa kuvailevien ja normatiivisten väitteiden eroja ja osaa perustella käsityksiä hyvästä ja oikeasta. Keskeiset sisällöt · mitä filosofia on, filosofisten kysymysten luonne ja niiden suhde käytännöllisiin, tieteellisiin ja uskonnollisiin kysymyksiin, filosofian keskeiset osa-alueet · todellisuuden luonnetta koskevia filosofisia perusnäkemyksiä: hengen ja aineen suhde, vapaus ja välttämättömyys · tietoa ja tietämistä koskevia filosofisia perusnäkemyksiä ja niiden suhde tieteellisiin ja arkisiin näkökulmiin: tieto, totuus ja perustelu, käsitteellisen ja kokemuksellisen suhde tiedon muodostumisessa · yksilön ja yhteiskunnan suhde filosofisena kysymyksenä, oikeudenmukaisuuden ja vapauden käsitteet · hyvän ja oikean käsitteet, toimintaa ohjaavien moraalisten arvojen luonne ja suhde tosiasioihin sekä muihin arvoihin kuten kauneuteen, hyvää elämää ja onnellisuutta koskevia filosofisia näkemyksiä Syventävät kurssit 2. Filosofinen etiikka (FI2) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · perehtyy filosofisen etiikan tärkeimpiin ongelmiin, käsitteisiin ja teorioihin · osaa arvioida elämää ja toimintaa moraalisista näkökulmista sekä perustella arvioitaan etiikan käsittein · kykenee jäsentämään omia moraalisia ratkaisujaan ja perusteitaan filosofisen etiikan välinein · oppii kriittisyyttä ja suvaitsevaisuutta niin itseä kuin toisia kohtaan. Keskeiset sisällöt · moraali ja sitä pohtiva soveltava ja normatiivinen etiikka sekä metaetiikka · moraalisia arvoja ja normeja koskevien vakaumusten erilaiset perustat, moraalin suhde oikeuteen ja uskontoon, järjen ja tunteiden asema moraalisissa vakaumuksissa · moraalisten arvojen ja normien objektiivisuus ja subjektiivisuus, kysymys eettisten perusteiden tiedollisuudesta ja eettisten totuuksien mahdollisuudesta · klassisen hyve-etiikan sekä seuraus- ja velvollisuusetiikan perusteet · filosofinen etiikka ja kysymys hyvästä elämästä · aihekokonaisuuksista painottuvat: aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, hyvinvointi ja turvallisuus, kestävä kehitys sekä kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus
Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · hahmottaa, mitä tieto ja tietäminen ovat filosofiassa, tieteessä ja arkielämässä · osaa arvioida, millaisia kuvia todellisuuden perusrakenteesta muodostuu filosofiassa, tieteessä ja katsomuksissa · oppii erittelemään ja arvioimaan kriittisesti tiedollisia uskomuksia ja väitteitä · oppii hahmottamaan tieteellisen tutkimuksen ja päättelyn luonnetta. Keskeiset sisällöt · metafysiikan keskeisiä kysymyksiä ja peruskäsitteitä, erilaisia käsityksiä metafysiikan luonteesta, todellisuuden rakenne luonnontieteellisen, ihmistieteellisen ja käytännöllisen tiedon valossa · totuuden luonne ja totuusteoriat · tiedon mahdollisuus ja rajat, tiedon oikeuttaminen · tietäminen, ymmärtäminen ja tulkinta, käytännöllisen ja tieteellisen tiedon eroja ja yhtäläisyyksiä, tietäminen luonnontieteissä ja ihmistieteissä · tieteellisen tutkimuksen luonne ja sen metodologisia peruskäsitteitä · argumentoinnin ja päättelyn perusteita · aihekokonaisuuksista painottuvat kestävä kehitys sekä teknologia ja yhteiskunta
Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · perehtyy yhteiskuntafilosofian keskeisiin käsitteisiin ja suuntauksiin · oppii hahmottamaan yhteiskunnan luonnetta ja sen keskeisten instituutioiden toimintaa · osaa arvioida yhteiskunnallisen järjestyksen oikeutusta · osaa jäsentää yhteiskunnan ja yksilön suhdetta sekä yhteiskunnallista ja poliittista toimintaa. Keskeiset sisällöt · yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus · yksilön oikeudet ja velvollisuudet, rikos ja rangaistus · yhteiskuntajärjestyksen, vallan ja omistamisen oikeuttaminen: yhteiskuntasopimusteoriat, anarkismi ja yhteiskunnalliset utopiat · poliittinen filosofia: konservatismin, liberalismin ja sosialismin perusajatukset ja niiden yhteiskuntafilosofiset nykytulkinnat · nykykulttuuriin liittyviä filosofisia kysymyksiä: sukupuoli ja sukupuolisuus, identiteetti ja identiteetin rakentuminen, toiseus, vieraus ja monikulttuurisuus · aihekokonaisuuksista painottuvat aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, hyvinvointi ja turvallisuus sekä teknologia ja yhteiskunta Pakolliset kurssit 1. Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (HI1) Kurssi tarkastelee ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä tämän tuloksena tapahtunutta kulttuuriympäristön rakentumista ja kehittymistä esihistoriasta nykyaikaan. Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · ymmärtää ihmisen ja luonnon välisen riippuvuussuhteen osana kestävää kehitystä · ymmärtää, miten ihminen käyttää luonnonvaroja toimeentulon lähteenä ja miten se vaikuttaa ympäristöön ja yhteiskuntarakenteeseen · tuntee tuotantotalouden kehityslinjat ja vaikutukset elämäntapaan · tietää väestönkasvun pääpiirteet ja siihen vaikuttavat tekijät. Keskeiset sisällöt Esihistoria – pyyntikulttuurin aika · ihmisen kehitysvaiheet · keräilijöiden ja metsästäjien elämäntapa Maanviljely ja sen aiheuttamat muutokset · työnjako ja kulttuurin synty · suurten jokilaaksojen kulttuurit Välimeren talousalue antiikin aikana · Kreikan talouselämä · Rooma – miljoonakaupunki ja imperiumi · orjuus ja antiikin ajan tekniikka Keskiajan talous- ja yhteiskuntajärjestelmä · feodaaliyhteiskunta · keskiajan väestö, kauppa ja kaupunki Löytöretket · löytöretkien edellytykset ja seuraukset · maailmantalouden syntyminen Teollistuva maailma · tekniset innovaatiot ja koneteollisuuden alkuvaiheet · muutokset sukupuolten työnjaossa · yhteiskunnalliset muutokset ja ympäristövaikutukset · muutokset kaupunkirakenteessa Globaali kulutusyhteiskunta · raaka-aineiden ja markkinoiden jakaminen · massatuotanto ja kulutusyhteiskunta · sosialistinen suunnitelmatalous · kolmannen maailman muotoutuminen · kasvun rajat ja uudet haasteet
Kurssi tarkastelee eurooppalaisen kulttuurin keskeisiä saavutuksia sekä eurooppalaisen ihmisen maailmankuvan muutosta ja sen taustalla vaikuttanutta tieteellistä ja aatehistoriallista kehitystä. Kurssilla tutustutaan eurooppalaisen kulttuurin tuotoksiin erityyppisen historiallisen lähdeaineiston avulla. Kulttuuri ymmärretään laaja-alaisena käsitteenä. Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · ymmärtää, mistä eurooppalaisuus rakentuu tutustumalla Euroopan keskeiseen kulttuuriperintöön · ymmärtää tieteen saavutusten merkityksen ihmisen maailmankuvan muokkaajana · osaa analysoida kulttuuri-ilmiöitä aikakautensa ilmentäjinä · tuntee yhteiskunnallisen kehityksen taustalla vaikuttavia aatehistoriallisia virtauksia · tuntee eri aikakausien elämäntapoja ja maailmankuvaa. Keskeiset sisällöt Antiikin aika · demokratian synty · antiikin kulttuuri Keskiajan yhtenäiskulttuuri · keskiajan ihmisen maailmankuva ja tapakulttuuri · uskonnon merkitys kulttuurissa Uuden ajan murros · renessanssi ja tiedon vallankumous · uskonpuhdistus · barokki itsevaltiuden ja vastauskonpuhdistuksen ilmentäjänä · luonnontieteellisen maailmankuvan synty Valistuksen aikakausi · valistusfilosofia ja sen vaikutukset yhteiskuntaan ja taiteeseen · Yhdysvaltain itsenäistymisen ja Ranskan suuren vallankumouksen aatteellinen perintö Aatteiden vuosisata · keskeiset aatesuuntaukset ja taidevirtaukset · tiede uskonnon haastajana · porvariston vuosisata Nykyaika · kulttuurin pirstoutuminen · populaarikulttuuri massaviihteeksi
Kurssi tarkastelee kansainvälisen politiikan keskeisiä tapahtumia, taustoja ja muutoksia 1800-luvun lopulta lähtien. Kurssilla analysoidaan kansainvälisen politiikan ilmiöitä taloudellisen, aatteellisen ja valtapoliittisen kilpailun perusteella. Kurssin keskeisiä tarkastelunäkökulmia ovat demokratia vastakohtanaan diktatuuri. Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · tuntee kansainvälisen politiikan pääpiirteet ja teoriaa · ymmärtää kansainvälisten yhteistyörakennelmien sekä vastakkainasettelujen perusteita · ymmärtää aatteiden ja taloudellisten eturistiriitojen vaikutuksen kansainvälisten suhteiden historiassa Keskeiset sisällöt Suurvaltojen ylivaltapyrkimykset · kansainvälisen politiikan peruskäsitteet · imperialismin teoria ja käytännöt · ensimmäinen maailmansota ja sen vaikutukset kansainväliseen politiikkaan Maailmansotien välinen aika ja toinen maailmansota · eurooppalaiset ääriliikkeet, demokratian kriisi ja kansanvainot · toinen maailmansota seurausilmiöineen Kylmä sota · kylmän sodan teoriat: Yhdysvallat ja Neuvostoliitto kaksinapaisen maailman johtajina · kylmän sodan ideologiset, taloudelliset ja sotilaalliset rintamat · kylmän sodan kriisien luonne · Saksa kylmän sodan näyttämönä · Kiinan rooli kansainvälisessä politiikassa Uusi epävarmuuden aika · Neuvostoliiton hajoaminen ja kaksinapaisuuden purkautuminen · kansainväliset rauhanpyrkimykset · kolmas maailma osana kansainvälistä politiikkaa · Lähi-idän ongelmakenttä · Yhdysvaltain aseman muutos kansainvälisessä politiikassa · uudet kansainväliset rakenteet
Kurssin tarkoituksena on analysoida Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja ja kehityslinjoja 1800-luvulta nykyaikaan. Keskeisiä tarkastelunkohteita ovat Suomen valtiollisen ja kansainvälisen aseman muuttuminen, muutoksiin liittyvät kriisit, siirtyminen sääty-yhteiskunnasta kansalaisyhteiskuntaan sekä taloudelliset ja kulttuuriset murrokset. Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · tuntee keskeiset yhteiskunnalliset ja taloudelliset muutokset · osaa suhteuttaa Suomen valtiollisen kehityksen yleiseurooppalaiseen ja maailmanpoliittiseen taustaan · ymmärtää talouden, yhteiskunnan, kulttuurielämän sekä aatteellisen ja valtiollisen elämän ilmiöiden keskinäisen riippuvuuden. Keskeiset sisällöt Ruotsin ajan perintö Vallanvaihdos · Suomen liittäminen Venäjään · autonomian synty Suomalaisuuden synty ja kansallinen herääminen · aatteellinen ydin ja keskeiset vaikuttajat Yhteiskunnallinen ja taloudellinen murros · elinkeinorakenteen muuttuminen ja Suomen teollistuminen · sääty-yhteiskunnan hajoaminen ja kansalaisyhteiskunnan synty · sortokaudet ja kansanvallan synty Suomen itsenäistymisprosessi · Suomen itsenäistyminen · sisällissota · hallitusmuoto Kahtiajaosta eheytymiseen · oikeistoradikalismin nousu · elintason nousu · kulttuurista kulutustavaraa Toinen maailmansota jälkiseurauksineen · sodat ja jälleenrakentaminen · ulkopolitiikan muutos Hyvinvointivaltion rakentaminen · rakennemuutos · 1960- ja 1970-lukujen kulttuurinen ja yhteiskunnallinen muutos Suomen uusi kansainvälinen asema · kytkeytyminen kansainväliseen talouteen kulttuurisesti, taloudellisesti ja poliittisesti · suomalaisten tulevaisuus osana globaalia järjestelmää Syventävät kurssit 5. Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan (HI5) Kurssi tarkastelee Suomen historian keskeisiä kehityslinjoja ennen vuotta 1809 sekä suomalaista kulttuuriperintöä. Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · tuntee maamme historialliset kehityslinjat ja niiden yhteydet Itämeren alueeseen tuntee Suomen väestö-, sosiaali- ja taloushistoriallisen kehityksen · ymmärtää suomalaisen sivistyksen yhteydet länsimaiseen kulttuuriin · oppii arvostamaan suomalaista kulttuuriperintöä · oppii yhdistämään historialliset kehityslinjat oman kotiseutunsa historiaan ja näkee kehityksen myös yksittäisen ihmisen kannalta. Keskeiset sisällöt Esihistoria · esihistoria ja tulkinnat suomalaisten ja saamelaisten alkuperästä · asutus, elinehdot, uskonnot ja uskomukset sekä ulkoiset yhteydet Suomen liittyminen länsieurooppalaiseen kulttuuriyhteisöön keskiajalla · Suomi idän ja lännen välimaastossa · sääty-yhteiskunnan synty · asutus, elinkeinot, uskonnolliset ja poliittiset muutokset Uuden ajan uudet tuulet · uskonpuhdistus ja keskusvallan voimistuminen Suurvaltakausi · suurvaltakauden vaikutukset Suomessa · talous, väestö, koulutus Vapauden ja hyödyn aika · kulttuurillinen ja taloudellinen kehitys · kustavilaiset uudistukset · kansallisen tietoisuuden ensi askeleet
Kurssilla tarkastellaan valinnaisesti jonkun tai joidenkin kulttuuripiirien ominaispiirteitä ja nykyaikaa sekä kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Kulttuuri ymmärretään kokonaisvaltaisena käsitteenä. Käsiteltävät kulttuurialueet valitaan Euroopan ulkopuolelta. Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · tuntee kulttuurin peruskäsitteitä ja oppii ymmärtämään omasta kulttuuristaan poikkeavan kulttuurin arvomaailmaa ja elämäntapaa · ymmärtää henkisen kulttuurin, yhteiskuntarakenteen, talouselämän ja luonnonolosuhteiden keskinäisen riippuvuuden · tuntee tarkasteltavan kulttuurin historiallisen kehityksen sekä sen vuorovaikutuksen muiden kulttuurien kanssa · oppii analysoimaan kulttuurin erilaisia ilmenemismuotoja esimerkiksi taiteissa, uskonnossa ja sosiaalisissa rakenteissa · osaa ottaa huomioon kulttuuritaustojen erilaisuuden vuorovaikutustilanteissa. Keskeiset sisällöt Tarkasteltavaksi kulttuurialueeksi valitaan yksi tai useampi seuraavista: · Afrikka · arktiset kulttuurit · Australian ja Oseanian alkuperäiskulttuurit · Intia · islamin maailma · Japani · Kiina · Korea · Latinalainen Amerikka · Pohjois-Amerikan alkuperäiskulttuurit Keskeiset sisällöt Eurooppalainen identiteetti · yhteiset eurooppalaiset arvot · Euroopan unionin kansalaisuus Vaikuttaminen ja vallankäyttö Euroopan unionissa · Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmä · suomalaiset Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä · erilaiset jäsenet Euroopan unionin alueelliset vaikutukset · nuorten opiskelu ja työnteko EU:ssa · alueitten unioni kansalaisen näkökulmasta Euroopan unionin haasteet · EU:n laajeneminen · yhteinen turvallisuuspolitiikka · EU ja globaalit järjestelmät Koulukohtaiset syventävät kurssit 7. Kiertokäynti Suomen historiaan (HI7) Kurssilla perehdytään Suomen historiaan esihistoriasta 1800-luvun alkuun. Kurssi suoritetaan tutustumalla Varsinais-Suomen alueella oleviin aiheeseen liittyviin historiallisiin kohteisiin. Tällaisia voivat olla esimerkiksi: Kuralan kylämuseo, Nousiaisten ja Maskun esihistorialliset kohteet, Nousiaisten kirkko, Turun tuomiokirkko, Turun linna, Askaisten Louhisaari, “Aboa vetus”-museo, Apteekkimuseo, Turun Käsityöläismuseo. Kurssi toteutetaan viikon mittaisena intensiivikurssina kesäaikaan. Kurssista saattaa aiheutua oppilaille jonkin verran kuluja. Suoritus opetukseen osallistumatta ei ole mahdollinen.
Kurssin tarkoituksena on käyttää Internet-verkkoa historiallisen tiedon hankinnassa. Historiaan liittyviä tehtäviä tekemällä harjoitellaan tiedon hakemista eri lähteistä. Verkkotiedon luonteen vuoksi kurssilla on keskeisenä teemana tiedon arviointi ja lähdekritiikki. Kurssin suorittamiseen kuuluu pienempien tehtävien ohella jostain historian aiheesta tehtävä tutkielma, jonka tietomateriaali on pääosin etsitty Internetin avulla. Kurssiin kuuluu myös olennaisesti vieraan kielen käyttö tietojen hankinnassa.
Kurssilla kerrataan historian ja yhteiskuntaopin lukiokursseja käymällä läpi kurssien keskeisiä teemoja erityisesti erilaisten tehtävien avulla. Kurssista voi suorittaa joko historian osan tai yhteiskuntaopin osan tai molemmat. Pakolliset kurssit 1. Yhteiskuntatieto (YH1) Kurssi perehdyttää valtiolliseen ja yhteiskunnalliseen järjestelmään ja keskittyy suomalaisen yhteiskunnan analyysiin valtio-opin, sosiaalipolitiikan ja sosiologian käsitteistöä ja teorioita hyödyntäen. Keskeisiä näkökulmia ovat yhteiskunnan perusrakenteiden kehitys, valta ja vaikuttaminen. Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · ymmärtää suomalaisen yhteiskunnan perusrakenteet · tuntee kansalaisen perusoikeudet, vaikuttamiskeinot ja -mahdollisuudet · omaksuu tasapainoisen ja analyyttisen näkökulman yhteiskuntaan · tuntee hyvinvointiyhteiskunnan perusteet. Keskeiset sisällöt · Suomalaisen yhteiskunnan kehitys · Suomen väestörakenne · hyvinvointivaltion rakentuminen · hyvinvointivaltion mahdollisuudet Valta · valta käsitteenä ja vallankäytön muodot · poliittiset järjestelmät Vaikuttaminen · demokratia ja kansalaisyhteiskunta · globaali vaikuttaminen · vaikuttamisen haasteet Oikeusvaltio ja turvallisuusjärjestelmät · perusoikeudet · tuomio- ja järjestysvalta · turvallisuuspolitiikka ja vaihtuvat uhkakuvat Sosiaalipolitiikka · tarkoitus, tehtävä ja muodot
Kurssi johdattaa ymmärtämään talouselämän toimintaperiaatteita. Se pohjautuu taloustieteisiin. Se käsittelee mikro- ja makrotalouden kysymyksiä kuluttajan, yritysten ja valtioiden näkökulmasta. Kurssilla tutustutaan talouselämään erityyppisten tilastojen ja muiden lähteiden avulla. Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · tutustuu kansantalouden keskeisiin perusteisiin, käsitteisiin ja teorioihin · tutustuu Suomen ja kansainvälisen talouselämän nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin · saa taitoja tehdä jokapäiväisiä taloudellisia päätöksiä ja tarkastelee taloudellisia kysymyksiä myös eettiseltä kannalta · tuntee työnteon ja yrittäjyyden merkityksen kansantaloudelle. Keskeiset sisällöt Suomalaisten elinkeinot · alkutuotanto · teknologia ja teollistuminen · palveluyhteiskunta Taloudellinen toiminta ja yritykset · talouden peruskäsitteet · kysyntä, tarjonta ja tasapaino markkinatalouden perusteina · kilpailu ja sen muodot · yritystoiminta ja kuluttaja Talouselämän vaihtelut ja häiriöt · taloudellinen kasvu · keynesiläisyys ja monetarismi talouden häiriöiden vaihtoehtoisina ratkaisumalleina Rahapolitiikka ja rahoitusmarkkinat · markkinoiden vapautuminen · rahoitusmarkkinoiden rakenne · rahapolitiikka ja korko Julkinen talous ja talouspolitiikka · verotus ja finanssipolitiikka · politiikka ja markkinavoimat · tulopolitiikka Suomi kansainvälisessä kaupassa · kansainvälistyvä talous ja Suomi · globalisaation vaikutuksia Suomen talouden tulevaisuudennäkymät · uhkatekijät, mahdollisuudet ja kasvun rajat Syventävät kurssit 3. Kansalaisen lakitieto (YH3) Kurssi antaa perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja opettaa opiskelijaa valvomaan omia oikeuksiaan sekä hoitamaan yksinkertaiset oikeustoimet itse. Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · oppii perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja sen keskeisistä periaatteista · saa perustiedot Suomen tuomioistuinlaitoksesta ja kansalaisen kannalta merkittävistä kansainvälisistä tuomioistuimista · oppii hoitamaan itse tavanomaisimmat oikeusasiat · tuntee oikeutensa, etunsa ja velvollisuutensa kansalaisena, työntekijänä ja kuluttajana · kykenee löytämään ja oppii käyttämään keskeisiä oikeudellisen tiedon lähteitä · haluaa toimia oikein ja lainmukaisesti. Keskeiset sisällöt Lakitiedon perusteet · Suomen oikeushistoria · oikeusjärjestys ja oikeusjärjestelmä · peruskäsitteet · oikeudellisen tiedon hankkiminen Kansalaisen yleisimmät oikeustoimet · perheoikeus · työoikeus · kuluttajansuoja · velka, takaus ja maksukyvyttömyys · asuminen · muutoksenhaku viranomaisten päätöksiin Rikos- ja prosessioikeus · oikeudenkäynti ja sen vaihtoehdot · rangaistukset · kansainvälinen oikeus ja siihen vetoaminen
Kurssi perehdyttää opiskelijat Euroopan unionin toimintaan, yksittäisen kansalaisen asemaan yhdentyvässä Euroopassa sekä kannustaa osallistumaan ajankohtaiseen Euroopan unionista käytävään keskusteluun. Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · saa monipuolista ja syventävää tietoa Euroopan unionista ja sen toiminnasta · oppii toimimaan Euroopan unionin kansalaisena · tuntee Euroopan yhdentymisen tarjoamia etuja ja haittoja, mahdollisuuksia ja uhkia · osaa hankkia Euroopan unionia ja kansalaisia koskevaa vertailevaa tietoa · ymmärtää Euroopan yhdentymisen vaikutuksen oman elämänsä ja Suomen poliittisen järjestelmän kannalta. Keskeiset sisällöt Eurooppalainen identiteetti · yhteiset eurooppalaiset arvot · Euroopan unionin kansalaisuus Vaikuttaminen ja vallankäyttö Euroopan unionissa · Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmä · suomalaiset Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä · erilaiset jäsenet Euroopan unionin alueelliset vaikutukset · nuorten opiskelu ja työnteko EU:ssa · alueitten unioni kansalaisen näkökulmasta Euroopan unionin haasteet · EU:n laajeneminen · yhteinen turvallisuuspolitiikka · EU ja globaalit järjestelmät Koulukohtainen syventävä kurssi 5. Yrittäjyys (YH5) Kurssin tavoitteena on yritysmaailmaan ja yrittäjyyteen perehdyttäminen sekä yrittäjämyönteisen asenteen kehittäminen. Kurssilla keskitytään ns. ulkoiseen yrittäjyyteen eli yrityksen perustamiseen ja yrittäjänä toimimiseen. Yritysmaailmaan perehdytään tutustumalla yritysten toimintaan sekä teoriassa että käytännössä. Kurssin suorittamiseen kuuluvat olennaisena osana oppilaiden tekemät selvitykset yritysten toiminnan eri aloilta. Tietoa näihin pyritään hankkimaan yritysvierailuilla, asiantuntijoiden palveluja hyödyntämällä sekä mahdollisesti työskentelemällä yrityksessä. Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon ja käsitteiden avulla opiskelija voi omakohtaisesti tunnistaa, tiedostaa ja käsitellä psyykkisiä ilmiöitä. Psykologian tiedot ja taidot tukevat itsetuntemusta, itsensä kehittämistä ja psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämistä. Psykologian yhtäältä empiirinen ja toisaalta pohdiskeleva ote luo opiskelijalle mahdollisuuden kehittää omaa kriittistä ajatteluaan. Opetuksessa luodaan edellytykset psykologisen tiedon ymmärtämiseen ja omakohtaiseen soveltamiseen. Opiskelijaa autetaan oivaltamaan psykologisen tiedon yhteys sosiaalisiin, kulttuurisiin ja ajankohtaisiin kysymyksiin sekä ymmärtämään psyykkisten, biologisten ja sosiaalisten tekijöiden välistä vuorovaikutusta ja vastavuoroista riippuvuutta. Opetuksessa käsitellään psykologisen tiedon luonnetta ja tiedon muodostumista painottaen ajankohtaisen tutkimuksen ja tutkimusperinteen keskeisiä sisältöjä. Opetuksen tavoitteet Psykologian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija · hahmottaa tutkimustiedon pohjalta ihmisen toiminnan kokonaisuutena, joka perustuu psyykkisten, biologisten ja sosiaalisten tekijöiden vuorovaikutukseen · hallitsee psykologian keskeisiä käsitteitä, kysymyksenasetteluja ja tiedonhankintakeinoja sekä tietää psykologian tutkimustuloksia ja pystyy niiden pohjalta arvioimaan tieteellisen tiedon mahdollisuuksia ja rajoituksia · ymmärtää psykologista tietoa siten, että pystyy soveltamaan tietojaan elämäntilanteidensa ja mahdollisuuksiensa tunnistamiseen, oman psyykkisen kasvunsa ja hyvinvointinsa edistämiseen, opiskeluunsa sekä ajattelunsa, ihmissuhteidensa ja vuorovaikutustaitojensa kehittämiseen · osaa hankkia psykologista tietoa eri tietolähteistä ja kykenee arvioimaan tiedon luotettavuutta · kehittää valmiuksiaan sosiaaliseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan, yhteiskunnallisten ja kulttuurillisten muutosten – kuten teknologisen kehityksen – tunnistamiseen ja kohtaamiseen sekä erilaisista kulttuuritaustoista ja yhteiskunnallisista oloista tulevien ihmisten toiminnan ymmärtämiseen. Arviointi Arvioinnissa kiinnitetään huomiota opiskelijoiden kognitiivisesti korkeatasoiseen ymmärrykseen tähtäävään osaamiseen. Arvioinnissa painotetaan tiedon muokkaamista ja kokonaisuuksien hallintaa yksittäisten tietojen toistamisen sijasta. Opiskelijan tulee osoittaa, että hän on ymmärtänyt opiskelemansa asiat ja että hän pystyy soveltamaan oppimaansa tietoa. Pakollinen kurssi 1. Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus (PS1) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · tutustuu psykologiaan tieteenä ja psykologian soveltamiseen yhteiskunnan eri alueilla · ymmärtää erilaisia tapoja tutkia ja selittää ihmisen toimintaa · tietää psykologian keskeisiä aihepiirejä, kuten emootio, motivaatio ja kognitiiviset toiminnot, sekä osaa havainnoida ja pohtia ihmisen toimintaa näitä kuvaavien käsitteiden avulla · ymmärtää oppimista psykologiseen tietoon tukeutuen ja osaa pohtia psykologisen tiedon avulla omaa opiskeluaan · osaa soveltaa sosiaalipsykologista tietoa sosiaalisen vuorovaikutuksen tarkastelussa ja ymmärtää itseään ryhmän jäsenenä. Keskeiset sisällöt · psykologia tieteenä: psykologian tutkimuskohteet ja sovellusalueet, psykologisen tiedon muodostuminen, keskeisiä lähestymistapoja psykologisten ilmiöiden selittämiseen · psyykkisen toiminnan luonne: psykologian peruskäsitteitä, toimintaa ohjaavia psyykkisiä, biologisia ja sosiaalisia tekijöitä · oppimisen psykologian perusteet ja sovelluksia · sosiaalipsykologian perusteita, kuten ryhmädynamiikka, roolit ja normit Syventävät kurssit 2. Ihmisen psyykkinen kehitys (PS2) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · ymmärtää yksilön psyykkisen kehityksen perustana olevia psykologisia, biologisia ja sosiaalisia tekijöitä ja näiden keskinäistä riippuvuutta · tietää keskeisiä kehityspsykologisia teorioita ja osaa soveltaa kehityspsykologista tietoa omaan elämäänsä · ymmärtää yksilön psyykkisen kehityksen jatkuvan monimuotoisena koko elämän ajan · ymmärtää yksilön kehitykseen liittyviä mahdollisia ongelmia ja ymmärtää, että kehitykseen voidaan vaikuttaa · ymmärtää, miten psyykkistä kehitystä tutkitaan. Keskeiset sisällöt · yksilön psyykkinen kehitys elämän eri vaiheissa · psyykkisen kehityksen osa-alueet kehityspsykologisten teorioiden valossa · psyykkisen kehityksen yhteydet biologisiin tekijöihin, esimerkiksi perintötekijöihin ja hermoston kehitykseen · sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kulttuurin merkitys ihmisen psyykkisessä kehityksessä · psyykkisen kehityksen ongelmia ja niihin vaikuttaminen · psyykkisen kehityksen tutkiminen
Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · ymmärtää kognitiivisten perusprosessien, kuten tarkkaavaisuuden, havaitsemisen ja muistin toiminnan periaatteita · ymmärtää vireystilan säätelyä ja sen merkitystä ihmisen hyvinvoinnin kannalta · ymmärtää hermoston perusrakenteen ja toiminnan periaatteita sekä niiden yhteyden kognitiivisiin perustoimintoihin · tietää, miten kognitiivisia perusprosesseja ja hermoston toimintaa tutkitaan. Keskeiset sisällöt · kognitiiviset perusprosessit · vireystilan säätely, nukkuminen ja uni · hermoston rakenne, hermosolun ja hermoverkkojen toiminta ja niiden yhteys psyykkisiin toimintoihin · kognitiivisen toiminnan häiriöt ja aivovauriot sekä niiden kuntoutus · kognitiivisen psykologian ja neuropsykologian tutkimus ja sovelluksia
Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · ymmärtää ihmisen toiminnan olevan sekä tietoisen ohjauksen että tiedostamattomien tekijöiden vaikutuksen alaista · tutustuu motivaation ja emootioiden perusteorioihin ja tietää, miten ihmisen motivaatiota ja emootioita koskeva tutkimustieto syntyy niiden pohjalta · ymmärtää, miten motivaatio, emootiot ja kognitiiviset toiminnot muodostavat dynaamisen toimintaa ohjaavan kokonaisuuden · ymmärtää, miten motivaatio ja emootiot ovat yhteydessä yksilön ja yhteisön hyvinvointiin · ymmärtää tietoisuuden, ajattelun ja kielen merkityksen ihmisen toiminnassa · ymmärtää taitavan ajattelun, älykkyyden, asiantuntijuuden ja luovuuden edellytyksiä ja kehittämismahdollisuuksia yksilön ja yhteisön näkökulmasta. Keskeiset sisällöt · eritasoiset motiivit sekä motivaation kehittäminen ja ylläpitäminen · tunteet moniulotteisina prosesseina sekä niiden muodostuminen, ilmeneminen ja merkitys · motivaation ja emootioiden perusteoriat ja tutkimus · motivaation, emootioiden ja kognitiivisten toimintojen keskinäiset vaikutukset ihmisen toiminnassa · motivaation, emootioiden ja niiden säätelyn yhteys hyvinvointiin yksilö- ja yhteisötasolla · motivaation ja tunteiden yhteydet sosiaalisiin ja kulttuurisiin tekijöihin sekä motivaation ja tunteiden biopsykologinen perusta · korkeatasoinen kognitiivinen toiminta, kuten ajattelu, ongelmanratkaisu ja päätöksenteko
Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · ymmärtää persoonallisuuskäsitteen laaja-alaisuuden ja tietää, millaisin tutkimusmenetelmin persoonallisuutta koskeva tieto on syntynyt · ymmärtää erilaisia lähestymistapoja persoonallisuuden kuvaamiseen · ymmärtää mielenterveyden määrittelyn vaikeuden sekä sen, miten psyykkiset, biologiset, sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät ovat yhteydessä mielenterveyteen · tietää keskeisiä mielenterveyden häiriöitä ja niiden erilaisia hoitomuotoja · tietää psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämisen keinoja. Keskeiset sisällöt · persoonallisuuspsykologian keskeisiä käsitteitä, esimerkiksi minuus ja identiteetti · persoonallisuuden määrittely ja selittäminen psykologian eri näkökulmista · persoonallisuuden tutkiminen · mielenterveyteen vaikuttavat tekijät ja mielenterveyden häiriöt · psykoterapia ja lääkehoito mielenterveyden ongelmien hoidossa · psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitäminen Pakolliset kurssit 1. Musiikki ja minä (MU1) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija löytää oman tapansa toimia musiikin alueella. Hän pohtii oman musiikkisuhteensa kautta musiikin merkitystä ihmiselle ja ihmisten väliselle vuorovaikutukselle. Hän tutkii omia mahdollisuuksiaan musiikin tekijänä ja tulkitsijana, kuuntelijana sekä kulttuuripalvelujen käyttäjänä. Kurssilla tutustutaan opiskelijoiden omaan ja muuhun paikalliseen musiikkitoimintaan. Opiskelija kehittää äänenkäyttöään ja soittotaitoaan musiikillisen ilmaisun välineenä. Kurssilla syvennetään musiikin peruskäsitteiden tuntemusta käytännön musisoinnin avulla. Opiskelija oppii tarkkailemaan ääniympäristöään ja perehtyy kuulonhuoltoon. Kurssi käsittää yhteissoittoa ja laulua, johon jokainen osallistuu omien kykyjensä ja taitojensa mukaisesti. Kurssi antaa lisäksi yleiskuvan länsimaisesta taidemusiikista, sekä musiikin vaikutuksesta ihmismieleen. Käytännön toteutus: Musisoidaan soittaen ja laulaen pienissä ryhmissä. Tutustutaan keskeisiin musiikillisiin aikakausiin säveltäjiin, joista on tuntikuulusteluja ja esitelmiä. Käydään klassisen musiikin konsertissa.
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan suomalaista musiikkia ja vahvistaa omaa kulttuurista identiteettiään. Opiskelija tutkii erilaisia Suomessa esiintyviä musiikkikulttuureja ja niiden sisäisiä osakulttuureja ja oppii ymmärtämään niiden taustatekijöitä, kehitystä ja olennaisia piirteitä. Kurssilla tarkastellaan eurooppalaisen taidemusiikin vaikutuksia suomalaiseen musiikkikulttuuriin. Opiskelussa käytetään monipuolisia työtapoja, erityisesti musisointia ja kuuntelua. Musisoitaessa kiinnitetään oman ilmaisun sekä kuuntelu- ja kommunikointivalmiuksien kehittämiseen.. Sisältöjen tulee edustaa eri musiikin lajeja: populaari-, taide- ja perinnemusiikkia. Kurssi käsittää yhteissoittoa ja laulua, johon kukin osallistuu omien kykyjensä ja taitojensa mukaisesti. Kurssi antaa lisäksi yleiskuvan rockmusiikin synnystä ja historiasta 50-luvulta 80-luvulle ja sen vaikutuksesta suomalaiseen nuorisomusiikkiin. Käytännön toteutus: Musisoidaan soittaen ja laulaen pienissä ryhmissä. Tutustutaan rokin historiaan. Pidetään esitelmiä ja tuntikuulusteluja aihepiireittäin. Tutustutaan korvan rakenteeseen ja sen kykyyn ottaa vastaa erilaisia ääniefektejä.
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan itselleen vieraita musiikinlajeja ja musiikkikulttuureja sekä ymmärtää musiikin kulttuurisidonnaisuutta.. Hän tarkastelee eri musiikkikulttuurien käytäntöjen samankaltaisuutta tai erilaisuutta ja oppii ymmärtämään, miten jokainen kulttuuri määrittelee itse oman käsityksensä musiikista. Kurssilla tutustutaan syvällisesti joihinkin musiikinlajeihin tai musiikkikulttuureihin. Opiskelija kehittää musisointi ja tiedonhankintataitojaan. Kurssi käsittää yhteissoittoa ja laulua, johon kukin osallistuu omien kykyjensä ja taitojensa mukaisesti. Kurssi antaa lisäksi yleiskuvan jazzmusiikin synnystä ja kehityksestä sen eri tyyleistä ja vaikutuksesta muuhun musiikkiin. Käytännön toteutus: Musisoidaan soittaen ja laulaen pienissä ryhmissä. Tutustutaan jazzin syntyyn, kehitykseen ja tyyleihin. Pidetään esitelmiä ja tuntikuulusteluja aihepiireittäin. Käydään jazzkonsertissa.
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu musiikin käyttöön ja vaikutusmahdollisuuksiin eri taidemuodossa ja mediassa. Opiskelija perehtyy musiikin osuuteen esimerkiksi elokuvassa, näyttämöllä, joukkoviestimissä ja internetissä sekä tutkii musiikin yhteyttä tekstiin, kuvaan ja liikkeeseen. Sisältöjen tarkastelussa ja työskentelytavoissa painottuu monipuolisuus. Musiikin vaikuttavuutta tutkitaan analysoimalla olemassa olevaa tai itse tuotettua materiaalia. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu musiikin käyttöön ja vaikutusmahdollisuuksiin eri taide muodoissa ja mediassa. Opiskelija perehtyy musiikin osuuteen esimerkiksi elokuvassa, näyttämöllä, joukkoviestinnässä. Käytännön toteutus: Sovitaan kunkin oppilaan tai ryhmän kanssa erikseen.
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii suunnittelemaan ja toteuttamaan ryhmässä tai itsenäisesti musiikillisen kokonaisuuden, jossa hän käyttää aiemmin hankkimiaan tietoja ja taitoja. Kyseessä voi olla esim. pienimuotoinen konsertti, ohjelmaa koulun juhliin, äänite tai taiteiden välinen projekti. Kurssilla valmistetaan ”yhteistaideteos”, produktio, esimerkiksi musiikkivideo, musiikki ja diasarja, oma sävellys tai musiikki- ja tekstiteos. Käytännön toteutus: Produktio tehdään itsenäisesti yksin tai pienissä ryhmissä. Lukion kuvataideopetuksessa opiskelija oppii tulkitsemaan, arvostamaan ja arvottamaan omaa ja muiden kuvallista kulttuuria. Kuvataideopetuksen tarkoituksena on kehittää opiskelijan ymmärrystä yhteiskunnan ja ympäristön visuaalisista ilmiöistä ja niiden merkityksistä. Omakohtainen taiteellinen työskentely antaa opiskelijalle mahdollisuuden taiteesta nauttimiseen, onnistumisen kokemuksiin ja itselle tärkeiden asioiden ilmaisemiseen. Opetuksessa tuetaan opiskelijan mielikuvituksen, luovan ajattelun ja assosiaatiokyvyn kehittymistä. Opiskelijaa ohjataan pohtimaan ja perustelemaan esteettisiä ja eettisiä arvovalintojaan omassa elämässä, kuvataiteessa, mediassa ja kulttuuriympäristössä. Opetuksen keskeisenä tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää taiteen merkityksen omassa elämässään ja yhteiskunnassa. Opetuksessa syvennetään visuaalisen kulttuurin yleissivistyksen perusteet ja luodaan riittävät edellytykset jatko-opinnoille. Opetuksen sisältöjä ovat kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu, taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen, ympäristön suunnittelu, arkkitehtuuri ja muotoilu sekä median visuaaliset tekstit. Opetuksessa pyritään oppiaineen sisäiseen integraatioon, jossa taidolliset ja tiedolliset sisällöt täydentävät toisiaan. Oppisisällöistä rakennetaan teemallisia kokonaisuuksia ja opetuksessa tehdään yhteistyötä eri taiteen- ja tieteenalojen kanssa. Opetuksen lähtökohtana on opiskelijan oma kokemus, jonka pohjalta opiskelija toteuttaa monipuolisia kuvien tuottamis- ja tulkintaprosesseja. Oppiaineiden välistä yhteistyötä tehdään kouluympäristön viihtyvyyden ja kulttuuritoiminnan lisäämiseksi. Opiskelija hankkii projekti- ja kulttuuriosaamista työskennellessään yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa. Opetuksen tavoitteet Kuvataiteen opetuksen tavoitteena on, että opiskelija · oppii tunnistamaan, ymmärtämään ja arvottamaan kuvataidetta ja muuta visuaalista kulttuuria omassa elämässään ja yhteiskunnassa · tuntee kuvataiteen ja visuaalisen kulttuurin keskeisiä käsitteitä ja osaa käyttää niitä taideteosten, visuaalisten viestien sekä omien ja toisten töiden tulkinnassa, arvioinnissa ja työskentelyprosessin kuvailussa · harjaantuu tavoitteelliseen prosessinomaiseen työskentelyyn ja itsearviointiin sekä yhteistyöhön · oppii valitsemaan ja käyttämään tarkoituksenmukaisesti eri materiaaleja, tekniikoita ja välineitä kuvallisessa ilmaisussaan · tuntee nykytaidetta ja kuvataiteen historiaa · ymmärtää mediakulttuuria ja sen vaikutusta ihmiseen ja yhteiskuntaan · oppii mediatuotannon visuaalisen sisällön suunnittelua, tuottamista ja esteettistä arviointia ja osaa soveltaa mediateknologiaa omassa kuvallisessa työskentelyssään · tuntee arkkitehtuurin, muotoilun ja esinekulttuurin visuaalista kieltä ja historiaa · tiedostaa oman toimintansa vaikutukset luontoon, kulttuurimaisemaan, rakennettuun ympäristöön ja niitä koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon · osaa käyttää ja arvostaa kulttuuripalveluja. Arviointi Kuvataiteen arviointi on pitkäkestoista ja vuorovaikutteista. Arvioinnin tulee antaa tietoa opiskelijan edistymisestä ja samalla kannustaa häntä ilmaisemaan itseään rohkeasti luottaen omaan kuvalliseen ilmaisuunsa. Kuvataideopetuksen tulee kehittää opiskelijan itsearviointitaitoja. Arvioinnin kohteina ovat työprosessit, työskentelyn tulokset, sisällölliset, ilmaisulliset ja tekniset taidot ja kyky soveltaa teoriatietoa omassa ilmaisussaan. Kuvataidekurssien arvioinnissa otetaan huomioon kuvalliset ja kirjalliset yksilö- ja ryhmätehtävät, luonnokset, itsenäisesti suoritettavat tehtävät ja yleinen aktiivisuus. Pakolliset kurssit 1. Minä, kuva ja kulttuuri (KU1) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · tuntee visuaalisen kulttuurin sisältöjä ja perusteita · oppii ilmaisemaan itseään kuvataiteen keinoin ja tekemään omakohtaisia ratkaisuja · oppii käyttämään taiteen käsitteistöä tarkastellessaan ja arvioidessaan omia, muiden opiskelijoiden, taiteen ja median kuvia · oppii tarkastelemaan visuaalisen kulttuurin ilmiöitä kriittisesti ja tulkitsemaan niiden sisältöjä, muotoja ja merkityksiä yksilön ja yhteiskunnan kannalta sekä soveltamaan oppimaansa omassa työskentelyssään · ymmärtää kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin merkityksen omassa elämässään ja yhteiskunnassa. Keskeiset sisällöt · mitä taide on: taide yksilön ja yhteiskunnan kannalta ja erilaiset taidekäsitykset · kuvan valta ja vallan kuva kulttuurissa · taide kulttuurin tulkkina: suomalaisuus, pohjoismaisuus, eurooppalaisuus ja Euroopan ulkopuolisia kulttuureita · oma kuvallinen ilmaisu: piirtäminen, maalaaminen, kolmiulotteinen työskentely, digitaalisen kuvan käyttö · kuvan rakentamisen keinot: sommittelu, muoto, väri, liike, tila ja aika · kuvan tulkinta ja analysointi kuvallisin ja sanallisin keinoin, analysointitapoihin, kuten formalistiseen, semioottiseen, ikonografiseen ja reseptioanalyyttiseen tulkintaan tutustuminen
Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · oppii muotoilun ja arkkitehtuurin perusteita, ilmaisutapoja, materiaalituntemusta, estetiikkaa ja suunnitteluprosesseja · oppii ympäristön suunnittelussa ja muotoilussa tekemään havaintoja eri näkökulmista, kuten esteettiseltä ja eettiseltä sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän kehityksen kannalta · oppii tarkastelemaan ympäristöä luonnonvaraisena, rakennettuna, sosiaalisena ja psyykkisenä ilmiönä sekä kulttuurisena viestinä · ymmärtää yhteisö- ja ympäristötaiteen merkityksen ympäristösuunnittelussa ja laajemmin visuaalisessa kulttuurissa. Keskeiset sisällöt · tila käsitteenä: tilan kokeminen psyykkisenä, fyysisenä ja sosiaalisena paikkana · arkkitehtuurin ja muotoilun peruskäsitteet: mittakaava, liike, tila, suhdejärjestelmät, rakenne, väri, muoto ja materiaali · maisema, rakennus, esine ja taideteos materiaalisena, henkisenä, esteettisenä ja oman aikansa kulttuurihistoriallisena viestinä · arkkitehtuuri ja muotoilu kulttuurisesti kestävän kehityksen ja talouselämän näkökulmasta · mallintaminen, havainnekuvat, pienoismallit ja materiaalikokeilut Syventävät kurssit 3. Media ja kuvien viestit (KU3) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · oppii erittelemään ja tulkitsemaan median kuvaaman maailman suhdetta kulttuuriin ja todellisuuteen · ymmärtää kuvailmaisun vaikutuskeinoja mediassa · oppii käyttämään erilaisia kuvia ja tekniikoita eri viestintäympäristöissä oman ilmaisunsa välineenä · oppii analysoimaan ja kehittämään omaa mediasuhdettaan. Keskeiset sisällöt · kuva mediassa: kuvajournalismi, mainonta, viihteen kuvat, populaarikulttuuri, sarjakuva, www-sivujen ja tietokonepelien kuvailmaisu · graafinen suunnittelu: taitto, typografia, kuvan muokkaus- ja siirtomenetelmät · mediakuvien aatekriittinen ja kulttuurinen tarkastelu eri aikoina, paikoissa ja osakulttuureissa · valokuva mediassa · elokuva ja video: perinteinen ja uudistuva kuvakerronta · visuaalisuus tuotteistamisessa ja tuotemerkkien luomisessa
Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija hahmottaa kuvataiteen historian pääpiirteitä teemallisesti ja kronologisesti ymmärtää kuvataiteen sisältöjä ja ilmaisutapoja eri aikoina ja eri kulttuureissa käyttää omassa ilmaisussaan hyväkseen taiteen tuntemustaan oppii työskentelemään itsenäisesti ja harjaantuu pohdiskelevaan, sanalliseen itsearviointiin. Keskeiset sisällöt · taidekuvan tulkinta ja analyysi kuvin ja sanoin · eri aikakausien kulttuuristen merkitysten ja käsitysten ilmeneminen kuvataiteessa · aiheen kehittely ja luonnostelu osana taiteellista luomisprosessia · kuvan sisältö ja muoto taiteilijan ja kulttuurin viestinä, sommittelu, kuten: väri, valo, varjo ja liike sekä illusorisuus ja kolmiulotteisuus sekä pinnan rakenne ja materiaali
Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · oppii seuraamaan ja arvioimaan nykytaiteen ajankohtaisia ilmiöitä · oppii havaitsemaan ja oivaltamaan visuaalisia merkityksiä ympäristössä sekä soveltamaan havaintojaan omassa ilmaisussaan · oppii ymmärtämään ja käyttämään nykytaiteen keinoja työskennellessään erilaisten ilmiöiden parissa · harjaantuu tavoitteelliseen prosessinomaiseen työskentelyyn. Keskeiset sisällöt · mitä nykytaide on: nykytaiteen taustalla vaikuttavat ilmiöt ja erilaiset taidekäsitykset · nykytaide ja kulttuurien välinen vuorovaikutus, visuaaliset alakulttuurit · taiteiden väliset projektit koulussa tai koulun ulkopuolella · oman produktion toteuttaminen · visuaaliset ammatit yhteiskunnassa ja taidealan organisaatioita Liikunnanopetuksen tehtävänä on edistää terveellistä ja aktiivista elämäntapaa sekä ohjata opiskelijaa ymmärtämään liikunnan merkitys fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille. Liikunnan myönteiset kokemukset vahvistavat psyykkistä vireystilaa ja jaksamista koulutyössä. Liikunnassa opiskelija ilmaisee itseään ja kokee elämyksiä. Se on toiminnallinen oppiaine, jossa kehitetään opiskelijoiden fyysis-motorisia ominaisuuksia sekä tuetaan heidän tasapainoista kasvuaan ja kehitystään. Liikunnan avulla vahvistetaan sosiaalisia taitoja ja yhteenkuuluvuutta, ohjataan vastuullisuuteen ja reilun pelin hengen ymmärtämiseen sekä hyviin tapoihin. Liikunnanopetus tukeutuu eettiseen ja esteettiseen arvopohjaan. Fyysisen kunnon harjoittamisen ja seurannan avulla opiskelijaa ohjataan ymmärtämään hyvän kunnon merkitys jaksamiselle ja työkyvylle. Monipuolisella liikunnan opetuksella luodaan valmiuksia omaehtoiseen liikunnan harrastamiseen. Liikuntaa opetetaan monipuolisesti ottaen huomioon vuodenajat ja paikalliset olosuhteet. Opetusjärjestelyinä käytetään yksilö-, pienryhmä- sekä ryhmäopetusta. Suomalaisen liikuntakulttuurin perinteet otetaan huomioon valittaessa liikuntamuotoja. Erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille opetusta eriytetään yksilöllisten tarpeiden pohjalta. Opetuksen toteuttamisessa otetaan huomioon turvallisuus, monikulttuurisen oppilasaineksen erityistarpeet sekä uskonnollinen vakaumus. Opetuksen tavoitteet Liikunnan opetuksen tavoitteena on, että opiskelija kehittää taitojaan ja tietojaan eri liikuntamuodoissa saa valmiuksia omaehtoiseen liikuntaharrastukseen osaa arvioida omaa fyysistä kuntoaan sekä asettaa itselleen tavoitteita toimii hyvien tapojen mukaisesti, noudattaa sovittuja sääntöjä sekä osaa liikkua luonnonarvoja kunnioittaen osaa työskennellä rakentavasti, turvallisesti ja vastuullisesti sekä itsenäisesti että ryhmässä. Arviointi Liikunnan arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan aktiivisuus, vastuullisuus ja asennoituminen sekä taidot, tiedot ja toimintakyky. Pakolliset kurssit Pakollisilla kursseilla syvennetään peruskoulussa opittuja taitoja ja tietoja sekä annetaan mahdollisuus tutustua uusiin lajeihin. Tarvittaessa opetusta eriytetään opiskelijalähtöisesti. Kurssien suunnittelussa tulee ottaa huomioon vuodenajat niin, että pakollisten kurssien aikana pyritään harjoittamaan kesä- ja talviliikuntaa sekä sisä- ja ulkoliikuntaa. Opetuksessa tulee korostaa liikunnan vaikutusta terveyteen ja hyvinvointiin. Opiskelussa huomioidaan turvallisuus ryhmiä muodostettaessa. 1. Taitoa ja kuntoa (LI1) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · jatkaa peruskoulussa opittujen liikuntataitojen syventämistä ja harjoittamista · saa ohjausta monipuoliseen liikuntaan · saa myönteisiä liikuntakokemuksia · tutustuu mahdollisuuksien mukaan uusiin liikuntalajeihin · ymmärtää monipuolisen fyysisen kunnon harjoittamisen periaatteet ja toimii terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävästi. Keskeiset sisällöt · fyysisen kunnon harjoittelu, oman fyysisen kunnon mittaaminen ja arviointi · lihashuolto ja rentoutus · sisä- ja ulkopalloilu, mailapelit · voimistelu eri muodoissaan · tanssi eri muodoissaan · talviliikunta · uinti ja vesipelastus · yleisurheilu · suunnistus ja luontoliikunta
Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · monipuolistaa lajitaitojaan ja ?tietojaan · saa perustiedot kunto-ohjelman laatimiseen ja toteuttamiseen · saa ohjausta henkilökohtaisen, terveyttä edistävän liikuntaharrastuksen aktivoimiseen · oppii vastuulliseen toimintaan itsenäisesti ja ryhmässä · oppii arvostamaan ja ylläpitämään terveyttä ja työkykyä · kehittyy sosiaalisessa kanssakäymisessä. Keskeiset sisällöt · fyysisen kunnon harjoittelu, lihashuolto ja rentoutus · sisä- ja ulkopalloilu, mailapelit · voimistelu eri muodoissaan · tanssi eri muodoissaan · talviliikunta · kuntouinti ja vesiliikunta · luontoliikunta · jokin uusi liikuntalaji Syventävät kurssit Kurssien tavoitteena on opiskelijalähtöisyyden korostuminen, yhteistoiminnallisuuden edistäminen ja koulun yhteishengen vahvistaminen. Syventävien kurssin sisältöjen tarkentaminen tapahtuu opiskelijoiden kanssa yhdessä.
Kurssin tavoitteena on tukea opiskelijan jaksamista ja lisätä opiskeluvireyttä rentouttavien ja elämyksellisten liikuntakokemusten kautta. Kurssi koostuu yhdestä tai useammasta liikuntamuodosta. Opettaja tarkentaa yhdessä opiskelijaryhmän kanssa kurssin sisällön.
Kurssin tavoitteena on edistää opiskelijoiden yhteisiä liikuntaharrastuksia. Työtavoissa painottuu opiskelijaryhmän yhteistoiminta. Kurssin sisältönä ovat vanhat tanssit tai jokin muu yhdessä toteutettava liikunta.
Kurssin tavoitteena on oman säännöllisen liikunnan tehostaminen, oman kunnon kohottaminen ja seuraaminen sekä jatkuvan liikunnan harrastamisen merkityksen oivaltaminen. Opiskelijat laativat henkilökohtaisen liikuntasuunnitelman kurssille, joka toteutetaan sekä itsenäisesti että ryhmässä. Opettaja tarkentaa sisällön yhdessä opiskelijaryhmän kanssa. Terveystieto on monitieteiseen tietoperustaan nojautuva oppiaine, jonka tarkoitus on edistää terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Tämä osaaminen ilmenee tiedollisina, sosiaalisina, tunteiden käsittelyä ohjaavina, toiminnallisina, eettisinä sekä tiedonhankintavalmiuksina. Terveysosaamiseen kuuluu valmius ottaa vastuuta oman ja toisten terveyden edistämisestä. Lukion terveystiedon opetuksessa terveyttä ja sairautta sekä terveyden edistämistä ja sairauksien ehkäisyä ja hoitoa tarkastellaan yksilön, perheen, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta. Terveys ymmärretään fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena työ- ja toimintakykynä. Lukion terveystiedon opiskelussa terveyteen ja sairauksiin liittyviä ilmiöitä tarkastellaan tutkimus- ja kokemustiedon avulla. Tärkeää on myös terveyttä koskeva arvopohdinta. Pakollisen kurssin aikana opiskelija perehtyy terveyteen ja sairauksiin vaikuttaviin tekijöihin kansantautien ja yleisimpien tartuntatautien ehkäisyn sekä työ- ja toimintakyvyn edistämisen näkökulmasta. Keskeistä on myös itsehoitovalmiuksien kehittäminen. Syventävillä kursseilla perehdytään seikkaperäisemmin nuoren arkielämässään tarvitsemiin terveysresursseihin, terveystottumuksiin ja selviytymisen keinoihin sekä terveyskysymysten käsittelyyn vastuullisen aikuisuuden ja vanhemmuuden näkökulmasta. Terveyteen ja sairauksiin liittyviä tekijöitä ja niihin vaikutusmahdollisuuksia tarkastellaan tutkimuksen, terveydenhuollon ammattikäytäntöjen, palvelujen käytön sekä historiallisen ja yhteiskunnallisen kehityksen näkökulmasta. Opetuksen tavoitteet Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija · ymmärtää työ- ja toimintakyvyn, turvallisuuden sekä sairauksien ehkäisyn ja terveyden edistämisen merkityksen · osaa käyttää terveyden edistämiseen, terveyteen ja sairauteen liittyviä keskeisiä käsitteitä · ymmärtää sairauksien, erityisesti kansantautien ja tartuntatautien, ehkäisyn merkityksen ja tuntee niiden keskeisiä ehkäisy- ja hoitomahdollisuuksia yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta · pohtii terveyttä koskevia arvokysymyksiä ja osaa perustella omia valintojaan ja oppii arvostamaan terveyttä voimavarana sekä edistämään terveyttä · tuntee kansanterveyden historiallista kehitystä ja väestöryhmien välisten terveyserojen syntyyn vaikuttavia tekijöitä · tuntee terveyden- ja sosiaalihuollon peruspalveluja sekä kansanterveyteen liittyvää kansalaistoimintaa · perehtyy terveyttä koskevan tiedon hankintamenetelmiin sekä osaa kriittisesti arvioida ja tulkita terveyttä ja sairauksia koskevaa tietoa ja erilaisia terveyskulttuuriin liittyviä ilmiöitä. Arviointi Arvioinnissa korostetaan terveyttä ja sairautta koskevan tiedon ymmärtämistä ja soveltamista. Huomio kiinnitetään siihen, miten opiskelija osaa käyttää ja yhdistää erilaisiin lähteisiin perustuvaa tietoa. Arvioinnin kohteena on opiskelijan valmius terveyttä ja sairautta koskevaan eettiseen arvopohdintaan ja taito perustella omia terveysvalintoja sekä taito arvioida yhteisössä tehtyjä terveyttä ja sairautta koskevia ratkaisuja. Terveystiedon arvioinnissa voidaan käyttää kurssikokeita, yksilö- ja ryhmätehtäviä, esitelmiä, pienimuotoisia kartoituksia ja tutkimuksia sekä toiminnallisia tehtäviä. Pakollinen kurssi 1. Terveyden perusteet (TE1) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · tuntee fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen työ- ja toimintakykyyn sekä työ- ja muuhun turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ja osaa arvioida niiden toteutumista omassa elämäntavassaan ja ympäristössään · tietää kansantautien ja yleisimpien tartuntatautien ehkäisyn merkityksen yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta sekä oppii pohtimaan niiden ehkäisyyn liittyviä ratkaisuja yhteiskunnassa · tunnistaa terveyserojen syntyyn vaikuttavia tekijöitä · osaa hankkia, käyttää ja arvioida terveyttä ja sairauksia koskevaa tietoa sekä pohtia terveyskulttuuriin ja teknologiseen kehitykseen liittyviä ilmiöitä terveysnäkökulmasta · tuntee keskeiset terveyden ja sosiaalihuollon palvelut. Keskeiset sisällöt · työ- ja toimintakykyyn sekä turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä: ravitsemus, uni, lepo ja kuormitus, terveysliikunta, mielenterveys, sosiaalinen tuki, työhyvinvointi, työturvallisuus, turvallisuus kotona ja vapaa-aikana, ympäristön terveys · seksuaaliterveys, parisuhde, perhe ja sukupolvien sosiaalinen perintö · kansantaudit ja yleisimmät tartuntataudit sekä niihin liittyvät riski- ja suojaavat tekijät sekä niihin vaikuttaminen · sairauksien ja vammojen itsehoito, ensiapu ja avun hakeminen · terveyserot maailmassa, terveyseroihin vaikuttaviin tekijöihin tutustuminen · terveystietojen tiedonhankintamenetelmiä sekä terveyttä koskevan viestinnän, mainonnan ja markkinoinnin kriittinen tulkinta · terveydenhuolto- ja hyvinvointipalvelujen käyttö, kansalaistoiminta kansanterveystyössä Syventävät kurssit 2. Nuoret, terveys, ja arkielämä (TE2) Kurssilla syvennetään pakollisen kurssin tavoitteita nuoren arkielämän terveystottumuksien ja selviytymisen keinojen osalta. Eri sisältöalueiden avulla tarkastellaan terveysongelmia selittäviä kulttuurisia, psykologisia ja yhteiskunnallisia ilmiöitä ja niiden tulkintoja. Lisäksi perehdytään käsitykseen itsestä ja muista fyysisellä, psyykkisellä ja sosiaalisella tasolla. Erityisesti korostetaan terveyden ylläpitoon liittyvää vastuullisuutta. Työskentelyssä korostuvat arvopohdinta, yksilö- ja ryhmäharjoitukset, draama ja sosiaalisten taitojen harjoittelu sekä keskustelu? ja argumentaatiotaitoja kehittävät työmuodot. Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · oppii tarkastelemaan elämäänsä aikuisuuden ja vanhemmuuden näkökulmasta · osaa pohtia ja tarkastella terveyteen ja sairauteen liittyviä arvoja ja arvostuksia · osaa perustella omia valintojaan terveyden näkökulmasta ja arvioida elämäntapaan ja ympäristöön liittyvien valintojen merkitystä terveydelle ja hyvinvoinnille · osaa kuvata koettua terveyttä ja terveysongelmia selittäviä ilmiöitä ja niiden erilaisia tulkintoja. Keskeiset sisällöt · itsetuntemus, aikuistuminen, sosiaalisen tuen merkitys perheessä ja lähiyhteisössä · vanhemmuuteen ja perhe-elämään valmentautuminen · elämänilo, mielenterveyden ylläpitäminen ja jaksaminen, masennuksen ja kriisien kohtaaminen · ruuan terveydelliset, kulttuuriset ja yhteiskunnalliset merkitykset sekä painonhallinta, terveysliikunta, syömishäiriöt · fyysinen ja psyykkinen turvallisuus, väkivallaton viestintä · seksuaaliterveys · terveysongelmia selittäviin kulttuurisiin, psykologisiin ja yhteiskunnallisiin ilmiöihin ja niiden tulkintoihin tutustuminen, esimerkiksi elämän mielekkyyden kokeminen, ruumiinkuva/kehollisuus, mielihyvä ja riippuvuudet nykyaikana · tupakka, alkoholi ja huumeet yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan sekä globaalisesta näkökulmasta
Kurssilla perehdytään terveyteen vaikuttaviin historiallisiin tekijöihin ja näkökulmiin, terveyden ja sairauden tutkimiseen sekä kuolleisuuteen ja sairastavuuteen liittyviin kehityslinjoihin. Kurssilla käsitellään myös terveydenhuollossa ja itsehoitona toteutettaviin tavallisimpiin tutkimuksiin, niiden tulosten tulkintaan ja johtopäätöksiin. Lisäksi perehdytään pakollisen kurssin tavoitteita syventäen terveydenhuollon eri käytäntöihin, terveyspalvelujen tarjontaan sekä yksilön asemaan terveyden- ja sairaudenhoidossa. Työskentelyssä korostuvat toiminnallisuus, tekemällä oppiminen, tutkiva oppiminen ja vierailukäynnit. Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · osaa pohtia kansanterveystieteen ja ehkäisevän terveydenhuollon kehityksen päälinjoja kansallisesti ja maailmanlaajuisesti · osaa hankkia, arvioida ja tulkita terveyteen ja sairauksiin liittyvää tutkimus- ja arkitietoa · toteuttaa pienimuotoisia terveys-/terveyskäyttäytymiskartoituksia omassa opiskeluympäristössään · osaa käyttää terveydenhuollon palveluja sekä tuntee asiakkaan ja potilaan oikeudet · osaa pohtia ja arvioida teknologisen kehityksen merkitystä terveyden ja turvallisuuden näkökulmasta. Keskeiset sisällöt · terveyden edistämiseen, sairauksien tunnistamiseen ja ehkäisyyn liittyviä eri aikakausien menetelmiä · terveyskäyttäytymisen ja koetun terveyden tutkiminen: fyysisen ja psyykkisen työ- ja toimintakyvyn mittaaminen, ergonomiamittaukset, työhyvinvointi ja siihen vaikuttavat tekijät · terveydenhuollon ja hyvinvointipalvelujen käytäntöjä, asiakkaan ja potilaan oikeudet · tutkimustiedon ja median terveydestä välittämien mielikuvien kriittinen lukutaito, medikalisaatio · terveystottumusten arvioiminen ja seuranta sekä tutkimusten tekeminen Opinto-ohjauksen tehtävänä on tukea opiskelijaa opinnoissa lukioaikana ja huolehtia siitä, että opiskelijalla on riittävästi sellaisia tietoja ja taitoja, joita hän tarvitsee siirtyessään jatko-opintoihin ja työelämään. Ohjaustoiminta muodostaa koko lukiokoulutuksen ajan kestävän jatkumon, jonka aikana opinto-ohjauksen kurssit tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuden hankkia perustiedot ja taidot, joiden varassa heidän on mahdollista suunnitella jatko-opintoja ja pohtia ammatillista suuntautumista. Valinta- tai muissa ongelmatilanteissa sekä päätöksentekotaitojensa kehittämiseksi opiskelija saa henkilökohtaista tai pienryhmäohjausta. Henkilökohtaisessa ohjauksessa keskustellaan opintoihin, koulutusvalintoihin sekä ammatti- ja urasuunnitteluun, tulevaisuuteen ja elämäntilanteeseen liittyvistä kysymyksistä. Pienryhmissä käsitellään asioita jotka ovat muiden opiskelijoiden kanssa jaettavissa olevia ja joiden esille ottaminen ryhmässä on mielekästä. Opinto-ohjauksen tukee ja auttaa erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita myös opintoihin liittyvissä käytännön kysymyksissä. Opinto-ohjauksen tavoitteet Opinto-ohjauksen tavoitteena on ohjata opiskelijaa itsenäisyyteen ja vastuullisuuteen siten, että hän pystyy suunnittelemaan oman henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa, tunnistamaan opiskeluunsa liittyviä ongelmia ja etsimään tietoa, miten hän saa apua näihin ongelmiin. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy opiskelemaan täysipainoisesti koko lukion ajan, kykenee kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan sekä löytämään omat yksilölliset oppimisen tapansa ja vahvuutensa opiskelijana. Opiskelijaa ohjataan hankkimaan tietoa ja hyödyntämään tieto- ja viestintäteknologian tarjoamia mahdollisuuksia. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee keskeiset jatkokoulutus- ja ammatinvalintaan liittyvät hakuoppaat ja muut tietolähteet sekä osaa käyttää tietoverkoissa olevaa informaatiota itsenäisesti jatko-opintoihin hakeutumisen tukena. Opiskelijaa ohjataan ja tuetaan elämänsuunnittelun ja -hallinnan taidoissa. Opiskelija saa ohjausta jatko-opintojen suunnittelussa ja päätöksenteossa siten, että hänellä on tietoa opiskeluvaihtoehdoista lukion jälkeen ja että hän tuntee toisen asteen ammatillisten oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen keskeisen koulutustarjonnan. Tarkoituksena on, että opiskelijalla on valmiudet hakeutua jatko-opintoihin välittömästi lukio-opintojen jälkeen. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy ammatillisen suuntautumisen etsimisessä ja päätöksenteossa arvioimaan realistisesti omia edellytyksiään ja mahdollisuuksiaan opintojen eri vaiheissa. Tavoitteena on, että opiskelija suunnittelee lukio-opintojaan ja tekee valintojaan tarkoituksenmukaisella tavalla ottaen koko ajan huomioon jatko-opintosuunnitelmansa. Opinto-ohjauksen tehtävänä on välittää tietoa työ- ja elinkeinoelämästä sekä yrittäjyydestä. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus tutustua eri ammatteihin ja työelämään sekä opiskeluun muissa oppilaitoksissa. Opiskelijaa tulee ohjata siten, että hän osaa etsiä tietoa muiden maiden tarjoamista opiskelumahdollisuuksista ja työskentelystä ulkomailla. Pakollinen kurssi 1. Koulutus, työ ja tulevaisuus (OP1) Opinto-ohjauksen pakollisen kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa lukio-opintojen aloittamiseen ja suorittamiseen sekä jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvät keskeiset tiedot ja taidot. Kurssiin liittyen järjestetään tutustumista työelämään sekä toisen ja korkea-asteen koulutuspaikkoihin. Opinto-ohjauksen kurssilla käsitellään kaikille opiskelijoille yhteisiä, lukio-opintoihin, ylioppilastutkintoon, jatko-opintoihin, ammatti- ja urasuunnitteluun liittyviä kysymyksiä sekä kulloinkin lukio-opintojen kannalta ajankohtaisia asioita. Oppilaanohjaus käsittää oppitunnit, tiedotustilaisuudet, vierailut, vierailevat luennoitsijat ja henkilökohtaisen ohjauksen. Kurssiin kuuluvat myös ryhmänohjaajan tuokiot. Keskeiset sisällöt · opintojen rakentuminen ja omien opiskelutaitojen kehittäminen · itsetuntemus · omien toimintamallien ja vahvuuksien tunnistaminen · työelämätietous · ylioppilastutkinto · ammatillinen suuntautuminen ja jatko-opintojen pohtiminen · jatko-opintoihin hakeutuminen · työelämään siirtyminen Syventävä kurssi 2. Opiskelu, työelämä ja ammatinvalinta (OP2) Opinto-ohjauksen syventävän kurssin keskeisenä tavoitteena on lisätä opiskelijan opiskeluvalmiuksia, parantaa hänen itsetuntemustaan ja ohjata häntä perehtymään jatkokoulutuksen ja työelämän kannalta sellaisiin keskeisiin kysymyksiin, joihin muussa ohjauksessa ei ole mahdollista syventyä. Kurssin puitteissa voidaan tutustua mahdolliseen jatko-opiskelupaikkaan. Opetussuunnitelmassa määritellään opinto-ohjauksen syventävän kurssin tavoitteet ja keskeiset sisällöt kunkin koulun opiskelijoiden keskeisten tarpeiden pohjalta painottaen alueellisen työ- ja elinkeinoelämän kysymyksiä, itsetuntemusta ja opiskelun taitoja tai ammatti- ja urasuunnittelua tai käsitellen kaikkia osa-alueita yhdessä. Koulukohtainen soveltava kurssi 3. Tutor-kurssi (OP3) Kurssin tavoitteena on kehittää sosiaalisia ja viestinnällisiä valmiuksia sekä itseohjautuvuutta. Tehtävien myötä tutorin vastuunottokyky kasvaa, tiimityötaidot ja yhteistyökyky kehittyvät, esiintymistaito vahvistuu ja valmius toimia erilaisissa tilanteissa kehittyy. Tutoreiden päätehtävänä on ohjata uusia opiskelijoita sopeutumaan uuteen oppimisympäristöön. Tehtäviin kuuluvat myös erilaiset tiedotustehtävät, koulun esittely vierailijoille ja koulun ulkopuolelle suuntautuva esittelytyö kuten vanhempainillat ja lukio-opintoja suunnittelevien informointi. Myös oppilaskuntatyö voidaan sisällyttää tähän kurssiin. Kurssi suoritetaan toisen ja kolmannen vuoden aikana ja sen aikana tehdyt raportit ja työt kerätään portfolioon. Tutor toiminnasta saa todistuksen ja suoritusmerkinnän 4.21. Koulukohtaiset soveltavat kurssit Kurssi on tarkoitettu toteutettavaksi eri lukuvuosina osallistujien tavoitteiden pohjalta. Kurssilla tutustutaan pääosin Euroopan maiden kulttuureihin ja niiden välisiin eroihin. Mikäli kurssiin liittyen tehdään ulkomaanmatka, kurssin painopiste määräytyy kohdemaan/kohdemaiden mukaan. 1. BON APPÈTIT 1, ruoanvalmistuskurssi Ravitsemus- ja tapatietokurssi ruokakulttuurista kiinnostuneille lukiolaisille. Kurssiin liittyy käytännön ruoanvalmistuksen harjoitustöitä, joiden aihepiirit valitaan kurssin alkaessa opiskelijoiden kiinnostuksen mukaan. Kurssin tavoitteena on antaa nuorille varmuutta valita ja koostaa päivittäiset ateriansa ravitsemuksen kannalta järkevästi sekä lisätä ruokakulttuuriin liittyvää käytös- ja tapatietoutta. Numeroarvostelu haluttaessa.
Kurssin tavoitteena on tutustua erilaisiin leivonnaisiin ja niiden valmistustekniikoihin. Kurssilla harjoitellaan valmistamaan erilaisia leivonnaisia kurssilaisten kiinnostuksen mukaisesti. Kurssilla perehdytään suomalaisen leipäkulttuurin terveellisyyteen ja monipuolisuuteen sekä harjoitellaan sokerileipurin leivos- ja täytekakkutaitoja. Numeroarvostelu haluttaessa. Ideasta tekstiilituotteeksi Lukion käsityön opiskelu on erilaisilla materiaaleilla, välineillä ja tekniikoilla toteutettavaa luovaa, persoonallista ja ongelmanratkaisuun perustuvaa toimintaa. Tavoitteena on kyky hankkia itsenäisesti tietoa, tehdä omia suunnitelmia sekä kasvaa pitkäjänteiseen, vastuulliseen ja yritteliääseen työskentelyyn ja arviointiin. Kurssilla harjaannutetaan erityisesti hyvän ja toimivan tuotteen suunnittelutaitoa. Kurssilla suunnitellaan asu- tai sisustuskokonaisuus, josta toteutetaan vähintään yksi osa. Valmistuksessa käytetään useampia tekniikoita. Työnkulusta laaditaan sanallinen ja kuvallinen työseloste, joka sisältää itsearviointia. Numeroarviointi haluttaessa. 4.21.4 Tietojenkäsittely (AT) Tavoitteena on syventää ja laajentaa tietotekniikasta kiinnostuneiden oppilaiden tietoja ja taitoja, lisätä tietotekniikan harrastusta ja antaa valmiudet omatoimiseen opiskeluun, tutustuttaa keskeisiin tietojenkäsittelyopin osa-alueisiin ja opettaa valitsemaan sopivat välineet kulloinkin tehtävään työhön. 1. Tietotekniikan käyttötaito ja tiedonhallinta (AT1) Kurssilla tutustutaan ATK-laitteisiin ja harjoitellaan tekstinkäsittely-, taulukkolaskenta- ja grafiikkaohjelmien käyttöä Windows-ympäristössä. Lähetetään ja otetaan vastaan sähköpostia. Perehdytään Internet-verkon käyttämiseen tietojen ja tiedostojen haussa. Tehdään myös verkkosivuja. Numeroarvostelu haluttaessa. 2. Ohjelmointi (AT2) Kurssilla opetellaan jonkin ohjelmointikielen, esim. Visual Basicin, perusteet. Numeroarvostelu haluttaessa. Kurssin tavoitteena on antaa oppilaille mahdollisuus tehdä kirjallinen raportti ja samalla lyhyehkö analyysi omista työelämäkokemuksistaan. Esimerkki kurssin suorittamisesta: Oppilas on kesätöissä ja/tai perehtyy jonkin yrityksen, laitoksen tai vastaavan toimintaan. Hän esittelee yrityksen toiminta-ajatuksen, laatii kuvauksen työtehtävistään ja käsityksensä niiden merkityksestä kokonaisuudelle. Yhdestä hyväksytystä raportista saa yhden kurssisuorituksen. Ei numeroarviointia. Kohderyhmä 2. ja 3. vuoden opiskelijat. 5.1 Opiskelijan oppimisen arviointi Opiskelijan oppimisen arvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista lukion aikana ja lukio-opiskelun päättyessä. Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteiden asettamiseen ja työskentelytapojen rakentamiseen. Lisäksi arviointi antaa tietoja opiskelijan huoltajalle. Opiskelijan oppimisen arviointi auttaa myös opettajaa ja kouluyhteisöä opetuksen vaikuttavuuden arvioinnissa. 5.1.2 Kurssisuorituksen arviointi Opiskelijan suorittama kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Arvioinnista päättää kunkin oppiaineen osalta opiskelijan opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä. Arvioinnin tehtävänä on antaa palautetta opiskelijalle kurssin tavoitteiden saavuttamisesta ja oppiaineen opiskelun etenemisestä. Kurssin arviointi perustuu paitsi mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tuotosten arviointiin. Jos oppilas suorittaa kurssin olematta läsnä opetuksessa, laaditaan oppilaalle suunnitelma siitä, mitä hänen tulee tehdä arvioinnin pohjaksi. Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana. Koulun pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien arvosana-asteikko on seuraava: 4 (hylätty), 5 (välttävä), 6 (kohtalainen), 7 (tyydyttävä), 8 (hyvä), 9 (kiitettävä), 10 (erinomainen). Muiden syventävien ja soveltavien kurssien arvioinnista on maininta kurssikuvauksen yhteydessä. Arviointitapoja voivat olla numeroarviointi tai suoritusmerkintä (S = suoritettu). Saman aineen eri kurssien arvioinnin lähtökohtana on se, että kurssien arviointi on riippumatonta edellisten kurssien arvioinnista. Muissa oppilaitoksissa suoritettavien lukiokurssien kurssivastaavuuksista ja hyväksi lukemisesta on aina neuvoteltava etukäteen ao. aineen opettajan kanssa. Muualla suoritetusta kurssista opiskelijan tulee näyttää todistus sekä mahdollisesti ao. kurssikoe tai vastaava suoritusnäyttö. Hyväksi luettava kurssi arvioidaan joko numeroin tai suoritusmerkinnällä. Opiskelijalla on oikeus yrittää korottaa hylättyä arvosanaa kerran osallistumalla erilliseen uusintakuulusteluun. Uusintakuulustelupäivistä päätetään vuosittain koulun työsuunnitelmassa. Poikkeustapauksissa voi aineen opettaja myöntää luvan uusintakokeen suorittamiseen muunakin aikana, mikäli siihen on perusteltu syy. Mikäli opiskelija ei ole pystynyt korottamaan hylättyä arvosanaa, hän voi halutessaan osallistua uudelleen kurssin opiskeluun. Opiskelija voi yrittää korottaa päättyneen lukuvuoden aikana saatua hyväksyttyä arvosanaa kerran. Tämä on mahdollista kesäkuun tai elokuun suorituspäivinä. Korottaa saa vain kuluneen lukuvuoden kursseja. Opiskelija voi myös osallistua uudelleen kurssin opiskeluun tai suorittaa kurssin osallistumalla kurssikokeeseen ja tekemällä opettajan määräämiä lisätehtäviä. Lopulliseksi kurssiarvosanaksi tulee tällöin kyseisistä suorituksista parempi. Mikäli opiskelija on saanut kahdesta peräkkäisestä saman oppiaineen opiskellusta kurssista hylätyn arvosanan, hän ei voi jatkaa aineen opiskelua, ennen kuin on saanut jommastakummasta hyväksytyn arvosanan. Tätä sääntöä sovelletaan riippumatta siitä, ovatko peräkkäiset hylätyt arvosanat tulleet yhden tai kahden lukuvuoden aikana. Opiskelija tulee osallistua opetukseen, ellei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta. Luvattomia poissaoloja ei sallita. Jos selvitettyjä ja hyväksyttävästä syystä johtuvia poissaoloja kertyy kolmannes kurssin tunneista, opiskelijan on sovittava opettajan kanssa puuttuvien osien suorituksesta. Jos hän ei suorita puuttuvia osia kurssin arvosteluun mennessä tai opettajan antamaan määräaikaan mennessä kurssisuoritus mitätöidään. Opiskelijan siirtyessä oppiaineen pitkästä oppimäärästä lyhyempään hänen suorittamansa pitkän oppimäärän opinnot luetaan hyväksi lyhyemmässä oppimäärässä siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Näitä vastaavuuksia on määritelty tarkemmin oppiaineiden kurssisisältöjen yhteydessä. Tällöin pitkän oppimäärän kurssien arvosanat siirtyvät suoraan lyhyiden kurssien arvosanoiksi. Muut pitkän oppimäärän mukaiset opinnot voivat olla lyhyen oppimäärän syventäviä tai soveltavia kursseja. Siirryttäessä kesken oppimäärän lyhyemmästä pitempään oppimäärän menetellään edellä olevien periaatteiden mukaisesti. Tällöin voidaan edellyttää lisänäyttöjä, ja tässä yhteydessä myös arvosana harkitaan uudelleen. 5.1.3 Oppiaineen oppimäärän arviointi Oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskelemista pakollisista ja syventävistä kursseista sekä niihin läheisesti liittyvistä soveltavista kursseista. Oppiaineen oppimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan arvioidut pakolliset ja valtakunnalliset syventävä kurssit, eikä mitään niistä voi jälkikäteen poistaa. Lukion päättötodistukseen annetaan arvosana kunkin aineen oppimäärän tultua suoritetuksi. Oppiaineen oppimäärän avosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien arvosanojen aritmeettisena keskiarvona. Oppiaineen oppimäärään liittyvät muut syventävät sekä soveltavat kurssit otetaan huomioon oppimäärän arvosanaa annettaessa. Mainituista opinnoista opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti:
Kunkin aineen opettaja arvioi oppilaan tiedot ja taidot koulunkäynnin päätyessä omassa oppiaineessaan. Päättöarvosanaa annettaessa opettaja voi pitää lähtökohtanaan oppiaineen valtakunnallisten syventävien ja soveltavien kurssien keskiarvoa. Perusteluna arvosanan korottamiseen opettaja voi pitää oppiaineen kurssiarvosanojen kehityssuuntaa, jossa erityistä painoa voidaan asettaa viimeisten kurssien kurssiarvosanoille. Myös koulukohtaisten syventävien ja soveltavien kurssien pohjalta annettu lisänäyttö voi olla lähtökohtana arvosanan korottamiselle. Jos opiskelijalla on ollut jossain aineessa useampi kuin yksi opettaja, on opettajien neuvoteltava päättöarvosanan antamisesta keskenään. Lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten aineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. Päättöarvosanaa voidaan korottaa suullisten kuulustelujen nojalla. Ennen ylioppilaskirjoituksia järjestettävät suulliset kuulustelut ovat myös hyvää valmentautumista ylioppilaskirjoituksia varten. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen opiskelija voi osallistua enintään neljään suulliseen kuulusteluun. valitsemissaan lukion oppiaineissa, ei kuitenkaan sellaisessa , jossa hän on suorittanut hyväksytyn kuulustelun ennen ylioppilaskirjoituksia. ”Opinnoista etenemistä tai päättöarviointia koskevan päätöksen uusimista on pyydettävä kahden kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä.” (Lukioasetus 810/1998, 13§ 1 mom) 5.1.4. Lukion oppimäärän suoritus Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän on suorittanut oppiaineiden oppimäärät edellä esitetyllä tavalla hyväksytysti ja lukion vähimmäiskurssimäärä 75 kurssia täyttyy. Koulukohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista voidaan lukea mukaan vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit. 5.1.5. Todistukset ja niihin merkittävät tiedot Opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä annetaan tietoa opiskelijalle ja hänen huoltajilleen jokaisen opintojakson jälkeen jaettavassa jaksotodistuksessa. Koulu edellyttää huoltajan allekirjoituksen jaksotodistuksiin kerran lukuvuodessa. Lukion päättötodistus annetaan oppilaalle, joka on suorittanut lukion koko oppimäärän. Todistukseen merkitään opiskelijan opiskelemat oppiaineet, niissä suoritettujen kurssien määrä sekä kunkin oppiaineen arvosana sanallisesti ja numeroin (esimerkiksi: kiitettävä…9) tai merkintä oppiaineen hyväksytystä suorittamisesta (suoritettu). Päättötodistukseen kuuluu myös kohta lisätietoja. Tähän kohtaan merkitään päättötodistuksen liitteenä annettavat todistukset erillisistä näytöistä kuten esimerkiksi suoritetut lukiodiplomit, suullisen kielitaidon kokeet. Todistus lukiosta eroamisesta (erotodistus) annetaan opiskelijalle, joka eroaa lukiosta ennen lukion koko oppimäärän suorittamista. Erotodistukseen merkitään oppiaineet ja niissä suoritetut kurssit sekä kunkin kurssin arvosana tai merkintä kurssin suorittamisesta (suoritettu). Ylioppilastutkinto suoritetaan opintojen loppuvaiheessa. Tutkintoon kuuluu pakollinen äidinkielen koe. Kolme muuta koetta valitaan joukosta, johon kuuluvat vieraan kielen koe, toisen kotimaisen kielen koe, matematiikan ja reaaliaineen koe. Pakollisiin kokeisiin pitää sisältyä yksi A-tason koe. Lisäksi voidaan suorittaa ylimääräisiä kokeita. Pakolliset kokeet voi suorittaa hajautetusti kolmen peräkkäisen suorituskerran aikana. Ylioppilastutkintoon osallistuminen edellyttää, että kokelas on opiskellut lukion opetussuunnitelmassa määrätyt ko. aineen pakolliset kurssit. 5.3 Koulun toiminnan arviointi Lukion toimintaa arvioidaan osana kehittämisprosessia. Arvioinnin perimmäisenä tehtävänä on parantaa opetuksen laatua ja sitä kautta oppimistuloksia. Systemaattinen ja dokumentoitu arviointityö antaa palautetta siitä, miten koulun toiminta muuttuu ja kehittyy. Arviointitulokset käsitellään riittävän nopeasti, jotta ajankohtaisuus ja mielenkiinto asiaan säilyy. Toistuvia mittareita ovat oppilaille tarkoitetut kyselyt, ylioppilaskirjoitusten tulosten tarkastelu ja oppilaiden jatko-opintoihin sijoittumisen seuranta. Lukion itsearviointiin kuuluvat myös jatkuva taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden arviointi. Liite 1: NOUSIAISTEN LUKION JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 1. luku Järjestyssääntöjen tavoitteet Nämä järjestyssäännöt koskevat Nousiaisten lukion opiskelijoita. Järjestyssäännöt asettavat kouluyhteisön jäsenille joitakin rajoituksia mutta samalla ne ovat edellytyksenä koulutyön sujumiselle ja koulussa viihtymiselle. Näitä järjestyssääntöjä voidaan tarvittaessa muuttaa samassa järjestyksessä kuin niitä on laadittukin.
Koulualueen ja -ajan sekä muiden koulunkäyntiin välittömästi liittyvien olosuhteiden määrittely: 1§ Koulualueena pidetään koulurakennusten lisäksi lukion piha-aluetta, urheilukenttäaluetta ja kouluun johtavia teitä koulutontin alueella. 2§ Kouluajaksi katsotaan lukujärjestyksen mukainen työpäivä. 3§ Koulunkäyntiin välittömästi liittyväksi tilaisuudeksi katsotaan koulun järjestämä ja valvoma koulun alueen ulkopuolella kouluaikana sekä koulun toimesta koulun alueella järjestetty tilaisuus kouluajan ulkopuolella. 4§ Koulun järjestämiä tilaisuuksia ovat luokkien ja suurempien oppilasryhmien järjestämät retket ja opintomatkat sekä vanhemmille järjestetyt tilaisuudet.
Päivittäisen työskentelyn eri tilanteet 5§ Koulun omaisuutta tulee käsitellä huolellisesti. Oppilas on velvollinen korvaamaan koulun omaisuudelle aiheuttamansa vahingon. Tapahtuneesta vahingosta on mahdollisimman nopeasti ilmoitettava rehtorille, jollekin opettajalle tai vahtimestarille. 6§ Koulualue on säilytettävä siistinä ja viihtyisänä. Roskat pistetään roskakoreihin ja tyhjät pullot koreihin. 7§ Oppilaan on tultava ajoissa kaikille lukujärjestyksen mukaisille oppitunneilla. Selvitykset mahdollisista poissaoloista esitetään ryhmänohjaajalle sekä sen kurssin pitäjälle, jonka tunneilta on oltu poissa. Jos oppilas on alaikäinen poissaoloselvitys on oltava huoltajan allekirjoittama. Tunnilta myöhästymisen syy on selvitettävä opettajan sitä erikseen kysymättä. Jos mahdollista oppilaan tulee poissaololleen pyytää lupa. Enintään kolmen päivän poissaoloon luvan myöntää ryhmänohjaaja ja muutoin lukion rehtori. 8§ Vapaatunneillaan oppilaat saavat oleskella koulun osoittamissa tiloissa muuta koulutyötä kuitenkaan häiritsemättä. 9§ Kännykät on pidettävä suljettuna opetustuntien aikana. Jos jollakin on erityinen syy kännykän aukipitämiseen, lupa on kysyttävä opettajalta. 10§ Tietokoneluokassa ja kirjastossa on noudatettava niitä varten erikseen säädettyjä käyttäytymissääntöjä ja kyseisiä tiloja koskevia määräyksiä.
Koulumatkat 11§ Turvallisen liikenteen takaamiseksi tulee noudattaa liikennesääntöjä. 12§ Kulkuvälineet tulee säilyttää niille osoitetuissa paikoissa. Kulkuvälineillä ajaminen piha-alueella ei ole sallittua.
Koulun piirissä tapahtuva vapaa-ajan toiminta 13§ Koulun tiloja annetaan varsinaisen kouluajan ulkopuolella oppilaiden vapaa-ajan harrastuksiin niissä rajoissa, jotka koulutiloja koskevat ohjeet, tilojen määrä ja käytön valvontaan liittyvät tekijät sallivat. Oppilaskäyttöön luvan antaa sen koulun rehtori, jonka tiloista on kyse. 14§ Koulun tiloissa tapahtuvassa oppilaiden harrastustoiminnassa noudatetaan koulun järjestyssääntöjä. 15§ Koulussa tapahtuvaan ulkopuolisten toimijoiden ilmoitusten, mainosten yms. kiinnittämiseen tai levittämiseen tulee olla rehtorin lupa.
Työrauhan ylläpitäminen 16§ Kouluyhteisön jäsenen tulee asiallisella ja rauhallisella käyttäytymisellä pyrkiä edistämään ja ylläpitämään koulun työrauhaa. 17§ Lukiolaki 26§: Oppilasta, joka ei noudata lukion järjestystä tai käyttäytyy sopimattomasti, voidaan kurinpitokeinona ojentaa. Oppilaan ojentamiseksi opettaja voi poistaa opetusta häiritsevän oppilaan luokasta enintään oppitunnin jäljellä olevaksi ajaksi. Rehtori voi evätä opiskelijan oikeuden osallistua opetukseen enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi. 18§ Lukiolaki 26§: Ennen oppilaan määräaikaista erottamista tai kirjallisen varoituksen antamista on oppilasta kuultava ja yksilöitävä rangaistuksen aiheuttava teko tai laiminlyönti sekä hankittava tarpeellinen selvitys. Luokasta poistaminen on kirjattava. 19§ Kouluyhteisön jäsen, joka katsoo oikeuksiensa tai oikeusturvansa koulussa tulleen loukatuksi, voi kääntyä asiassa lukion rehtorin tai koulutuslautakunnan puoleen.
Tupakointi, päihteet ja huumeet 20§ Kouluyhteisön jäsen ei saa pitää hallussaan päihteitä tai huumeita eikä esiintyä päihteiden tai huumeiden vaikutuksen alaisena koulussa, koulualueella tai koulun ulkopuolella tapahtuvien oppituntien aikana eikä koulun järjestämissä tilaisuuksissa. 21§ Tupakointi on kielletty koulussa, koulun piha-alueella, urheilukentän alueella ja koulun teillä sekä julkisten rakennusten (kirjasto, kunnantalo) pihalla.
Muut määräykset 22§ Oppilaat käyvät ruokailemassa niinä aikoina (ts. niillä vuoroilla), jotka ovat sovitut. Aikataulusta poikkeamiseen on kysyttävä lupa joltakin opettajalta. Ruokalassa noudatetaan hyviä tapoja. 23§ Yläasteen tiloissa asioitaessa noudatetaan Henrikin koulun järjestyssääntöjä. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Nousiaisten lukio::: Moisiontie 16::: 21270 NOUSIAINEN::: rehtori: 02-4391282::: opett.huone: 02-4391283::: kanslisti: 02-4391265::: fax: 02-4391285::: lukio@nousiainen.fi |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||